JAA

Rujoutunut Wade Wilson lähtee Deadpoolina kostoretkelle, jossa ei vitsejä tai ruumiita säästellä.

Wade Wilson (Ryan Reynolds) on entinen erikoisjoukkojen jäsen, joka nykyisin toimii palkkasoturina. Hengailen vapaa-aikanaan lähinnä Weaselin (T.J.Miller) seurassa kapakassa joka on täynnä palkkasotilaita. Samaisessa kapakassa Wade tapaa suuren rakkautensa Vanessan (Morena Baccarin) jolla on yhtä kiero huumorintaju kuin Wadella. Asiat on mallillaan, kunnes Wilsonin saa kuulla lääkäriltään huonot uutiset. Takanaan hämärä menneisyys, edessään synkeä tulevaisuus, Wade ei näe muuta mahdollisuutta kuin tarttua tummiin pukeutuvan miehen (Jed Rees) tarjoamaan ”teemme sinusta supersankarin” -terapiaan. Terapian ollessa osittainen menestys, osittainen epäonnistuminen, Wade päättää lähteä kostamaan operaatiota johtaneelle Ajaxille (Ed Skrein) ja hänen kätyrilleen Angel Dustille (Gina Carano). Deadpoolin kostoretkeä avittaa sympaattinen taksikuski Dopinder (Karan Soni), sekä soppaan sotkeutuvat myös Deadpoolista vihiä saaneet Colossus/Kolossi (Stefan Kapicic) ja Negasonic Teenage Warhead (Brianna Hildebrand).

deadpool-arvostelu-reiska

Onko Deadpool hyvä elokuva? On. Onko Deadpool törkeän hauska? On. Onko Deadpoolissa graafista hyvällä huumorilla maustettua väkivaltaa, tissejä, jopa yksi melko rujo dingelidong, popkulttuuriviittauksia ja kommentointia, ja paljon muuta mehukasta? On. Onko Deadpool elokuvataivaan kirkkain tähti? No ei. Ei se ole. Mutta onko sillä mitään väliä?

Tämä leffa ansaitsee viisi tähteä sen takia, koska tämän nähtyään on valmis vaikka myymään mummonsa nähdäkseen sen uudelleen. Yksi kerta ei riitä. Vauhtia riittää leffassa niin paljon, että kun naurat vielä edellisille vitseille, niin kolme muuta vitsiä meni jo ohi.

Deadpool on leffa, jonka erikoisimmasta erikoisjulkaisun haluat ostaa ja nukkua sen kanssa sängyssä, siippasi, jos sinulla sellainen on, pakatessa jo kamojaan. Myönnän, olen Deadpool-fani – aina ollut, ja niin tulet olemaan sinäkin kun näet tämän. Tästä leffasta jää nälkä, ja iloksesi on hyvä tietää että Deadpool matskua löytyy useamman sarjakuva-albumin ja muutaman pelin verran ja taitaa niitä olla pari animaatiotakin olemassa.

deadpool-arvostelu-motari

Deadpool-hahmo on tehty periaatteessa parodioimaan Detective Comicsin (DC) Death Stroke -hahmoa = Deathstroke/Slade Wilson vs Deadpool/Wade Wilson. Hahmo on siis itsessään yksi iso anarkistinen keskisormi. Wolverinea tiukemmalla paranemisvoimalla ja kieroakin kierommalla neljättä seinää aika ajoin rikkova Deadpool on kuin hyvin liukastettu nyrkki tuulitunneliin.

”Reynoldsin tyyli laukoa vitsejä istuu Poolille kuin strap-on lady dominalle”

Ryan Reynolds kumppaneineen taisteli kauan, jotta tämä Deadpool leffa saatiin ulos, ja jenkeissä tämän tyyppiselle leffalle kovin toivotulla R-Rated ikärajalla. Suomessa leffan ikäraja oli elokuvateattereissa 16 ja niin myös levyjulkaisuna.

Leffassa näkyy kyllä kaikenlaista, joka sopii aikuiseen makuun ja teini-ikäiseen huumoritajuun. Ryan Reynolds on oiva valinta Deadpooliksi. Reynoldsin tyyli laukoa vitsejä istuu Poolille kuin strap-on lady dominalle. Reynoldsan esitti Wade Wilsonia ensimmäisen kerran Wolverine Originsissa, jossa hahmo vertauskuvainnollisesti perseraiskattiin tekemällä siitä joku todella omituinen lasersilmäinen umpisuinen mikälie… ei se Deadpool ainakaan ollut.

Leffa on täynnä loistavia Deadpool-hetkiä, mm. luistinradalla. Neljättä seinää rikotaan maltilla. Välillä katsojalle juttelu tuntuu vähän oudolta, mutta onneksi sitä ei ollut liikaa ja moninpaikoin se oli hyvin sopivaa. Neljättä seinää rikotaan myös kommentoimalla tosimaailman asioita leffatodellisuudessa, näistä vitseistä irtoaa ehkä parhaimmat naurut.

deadpool-arvostelu-kavely
CGI-Kolossi ja Negasonic jäävät hitusen taustahahmoiksi, mikä lienee ihan hyvä juttu kun tämä kuitenkin on Deadpool-elokuva.

Matskua ja ideoita on tähän 1h 48min puristettu kohtuu paljon ja tuntuu että panoksia olisi riittänyt vielä vaikka mihin. Leffa kommentoi nätisti ajan ilmiöitä, supersankarileffoja, itseään ja Ryan Reynoldsiakin. Kokemus on huikean muikea.

Ensimmäiset 2/3 leffasta menee aika tiukalla temmolla, mutta viimeinen kolmannes hidastuu pykälän verran, joka näissä vauhdeissa tuntuu isolta muutokselta, vaikkei juuri olekaan kuin yksi pykälä lakikirjassa. Tarina on melko perinteinen kostotarina, ei siinä mitään sen ihmeellisempiä twistejä ole. Toki on melkoinen temppu tehdä tutun oloisesta ennalta-arvattavasta juonesta jotain näinkin viihdyttävää.

Neljännen koon UHD on mureaa silmäkarkkia

4K UHD -versio Deadpoolista on odotetustinkin maukasta katseltavaa. Yksityiskohtia on loputtomasti, eikä niitä ehdi tietenkään kaikkia näkemään ensimmäisellä katselukerralla. Harmillisesti 4K tuo mukanaan myös haittoja. CGI-tehosteet näyttäytyvät entistä selvemmin ja rumemmin. Muilta osin 4K on kuitenkin parasta visuaalista katseluantia.

BD-ekstroista löytyy harmillisesti vain pintaraapaisuja kulisseista. Poistetut kohtaukset ja naurukela on mukana kuvagallerian kanssa, mutta tämän leffan kaveriksi olisi maistunut myös muutakin lisuketta.

ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
Deadpool-elokuva
BD-ekstrat
JAA
Edellinen artikkeli4K Ultra HD -arvostelu: Joy
Seuraava artikkeliRespawn testaa: Tältä näyttää Grand Theft Auto V virtuaalitodellisuudessa
Taide – Media – Teknologia. Elokuva ja pelit, koska niissä yhdistyvät taide ja teknologia. Teatteri, koska on tehnyt sitä aina. Impro, koska ei tarvitse muistaa vuorosanoja. Musiikki, koska se on henkireikä. Kirjat, koska aina voi oppia jotain lisää. Liikaa siistejä juttuja, liian vähän aikaa ja uteliaisuus pitää aina nälkäisenä.