JAA

Ennusteen mukaan 2000-luvun puolivälin asuntokupla puhkeaa. Harvat siihen uskovat päättävät hyötyä tilanteesta laittaen moraalinsa kovalle koetukselle.

Michael Burry (Christian Bale) ennustaa asuntokuplan puhkeamisen. Hän työskentelee Scion Capitalin hedgerahaston autonomisena rahoitusmanagerina. Hän päättää suurella riskillä laittaa shorttaukseen 1,3 miljardin dollarin edestä asuntovelkakirjoihin. Tämä on ennenkuulumatonta, sillä asuntovelkakirjoja pidetään takuuvarmoina – kuka nyt jättäisi asuntovelkansa maksamatta? Pankit pitävät Burrya vinksahtaneena ja ottavat hänen rahansa juhlien vastaan. Jared Venett (Ryan Cosling) saa vihiä asiasta ja haluaa siivunsa.

Venettin soittaessa väärään numeroon, FrontPoint Partnerseille, asia vuotaa myös Mark Baumin (Steve Carell) käsiin. Mark Baum on idealisti joka on lopen kyllästynyt finanssialan korruptioon. Sattuman kautta myös 30 miljoonallaan pikkutekijät Charlie Geller (John Magaro) ja Jamie Shipley (Finn Witrock) saavat tietää asuntovelkakirjojen shorttauksesta ja päättävät lähteä soppaan mukaan. Asian edetessä, osallisille käy ilmi, mitä menetyksiä voitto tässä tilanteessa tulisi tarkoittamaan.

The Big Short on elokuva finanssikriisistä. Tyylilajina toimii musta komedia, ja huumori on kyllä melkoisen pikimustaa. Elokuvaa voisi sanoa myös katastrofileffaksi, sillä poikkeuksella, että muista katastrofileffoista poiketen tämä tapahtui oikeasti.

Joitain tosielämän yksityiskohtia on elokuvakerronnan kannalta muutettu, ja tämä käy kyllä ilmi myös leffan aikana. Elokuvassa välillä rikotaan neljättä seinää, jutellen suoraan katsojalle. Tyyli on jotain perinteisen elokuvan, dokumentin ja mokumentin väliltä. Välillä tulee mieleen The Office, paitsi että tämä teos ei juuri ääneen naurata, kuin muutamassa kohdassa. Musta huumori on osuvaa ja ansaitsisi naurut, ellei sappineste kiehuisi kurkussa niin vahvana.

”Roolisuoritukset ovat loistavia ja hyvin kouriintuntuvia”

Elokuvassa on paljon kapulakieltä, mutta nämäkin elokuvan kannalta olennaiset termit avataan katsojalle hauskasti, julkkiksia hyödyntäen, näppärillä vertauskuvilla varustettuna. Ei siis tarvitse pelätä, etteikö tarinaa pystyisi seuraamaan.

Roolisuoritukset ovat loistavia ja hyvin kouriintuntuvia. Eniten ehkä samaistumispintaa tapahtuu Mark Baumin kohdalla. Baum on selkeästi joutunut elämänsä aikana nielemään paljon paskaa, eikä hän pelkää yhtään oksentaa sitä takaisin likaisen koneiston rattaille.
Finanssikriisi vaikutti meihin kaikkiin ja vaikuttaa vieläkin, siksi tämän kaltainen elokuva on tärkeä. Huumori on joskus parhaimpia keinoja sanoa kipeitä asioita suoraan. Mietin näytöksestä poistuessani, miksi ihmiset yleensä menevät katsomaan elokuvia. Yleensä kai mennään viihtyäkseen, mutta jos joskus voisi avartaa mieltään ja ehkä oppia jotain tärkeää.
Kannattaa varautua myös siihen, että leffan jälkeen ei välttämättä ole mikään maailman paras fiilis. Todellisuus kun ei lopu siihen, kun astuu ulos teatterista.
Bonuspuoliskolta löytyy poistettuja kohtauksia ja viisi dokumentaaria elokuvan tekemisestä. Ihan kelpo paketti siis.
ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
The Big Short -elokuva
BD-ekstrat
JAA
Edellinen artikkeliKeajossa Project CARS HTC Vivellä – video
Seuraava artikkeliOutlander: matkantekijä – 1. tuotantokausi
Taide – Media – Teknologia. Elokuva ja pelit, koska niissä yhdistyvät taide ja teknologia. Teatteri, koska on tehnyt sitä aina. Impro, koska ei tarvitse muistaa vuorosanoja. Musiikki, koska se on henkireikä. Kirjat, koska aina voi oppia jotain lisää. Liikaa siistejä juttuja, liian vähän aikaa ja uteliaisuus pitää aina nälkäisenä.