JAA
} else { // }

Suomen sisällissodasta ja sen seurauksista kertova elokuva sijoittuu 1900-luvun alun Helsinkiin. Päähenkilö Lucie (Jessica Grabowsky) on rikkaan perheen voimakastahtoinen tyttö, joka ei käyttäydy aikansa sovinnaisuussääntöjen mukaisesti. Hän rakastuu perhetuttuunsa Eccuun (Jcob Öhrman), joka kuitenkin ajautuu pois Lucien luota. Eccu menee naimisiin Lucien ystävän kanssa, mutta tuntee silti himoa nuoruuden rakastettuaan kohtaan.

} else { // }

Sisällissodan raakuus ja muistot viattomien teloituksista sotkevat ihmisten mielen. Karmeat kokemukset kotirintamalla ajavat miesten mielenterveyden äärirajoille. Myös Eccu tuhoaa mielensä Lucieta kohtaan tuntemansa himon ja ihmisten raakuuden seurauksena.

Lucie rakastuu vallankumousliikkeen johtajan poikaan Alluun (Andreas af Enehjelm). Tämä kuitenkin lopulta torjuu Lucien koska heidän maailmansa ovat niin erilaiset. Modernin elämäntavan omaava Lucie matkustelee ympäri maailmaa etsien itseään ja rakkautta. Hän palaa juurilleen Suomeen huomatakseen, että Lapuan liike on vauhdissa ja uusi sota lähestyy.

Suru

Elokuvassa on saatu hyvin kuvattua sodan läheisyys ja yhteiskuntaluokkien erot. Rikkaiden juodessa shampanjaa kristallilaseista, köyhät kokoavat rintamaa sortoa vastaan. Vihollinen ei löytynytkään vain rajan toiselta puolen vaan jopa omien palvelijoiden joukosta.

Kun Venäjän tsaari menetti valtansa, nousi myös Suomen kansa kaduille. Enää Venäjä ei pitänyt maata hallussaan vaan itsenäistyminen alkoi. Ongelmana oli, että sisäiset arvomaailmat olivat eriytyneet niin paljon, ettei yhtenäistä Suomea olisi saatu ilman vallankumousta. Köyhät halusivat venäläiset puolelleen ja aloittivat hiljalleen kapinan, joka johti sisällissotaan. Valkoiset jatkoivat samalla kesäjuhlien viettoa.

Autossa

Missä kuljimme kerran on erittäin laadukas ja syvä elokuva. Kuvaustyyli ja tunnelma ovat kansainvälisiä. Perinteinen Suomi-elokuvan rakeisuus tai äänimaailman töksähtelevyys ovat poissa. Ruotsinkielellä puhuttu suomalainen elokuva on hyvä muistus siitä, että maamme on edelleen kaksikielinen. Aiemmin kieli on jopa jakanut meidät vahvasti eri yhteiskuntaluokkiin. Tänä päivänä sitä kuitenkin ollaan alettu pitää jopa rikkautena.

SS

} else { // }