Elokuva kertoo kolmesta orpopojasta Moesta (Chris Diamantopoulus), Larrysta (Sean Hayes) ja Curlysta (Will Sasso), jotka asuvat nunnien ylläpitämässä orpokodissa. Pojat ovat hieman yksinkertaisia ja aiheuttavat nunnille ja muille orvoille jatkuvaa päänvaivaa. He eivät kuitenkaan tarkoita mitään pahaa. Pojat asuvat vielä aikuisinakin nunnien hoivissa, kunnes korkeammalta taholta tulee määräys orpokodin lopettamisesta. Kolmikko päättää hankkia puuttuvat rahat, jotta orpokoti voisi jatkossakin pitää huolta lapsista ja samalla myös heistä.
Elokuvan heikkous on sen suomennos. Ennen elokuvan katsomista tulisi ehdottomasti katsoa ekstroista dokumentti, joka valaisee elokuvan todellista pohjaa. Elokuva on kunnianosoitus 20-luvulta 60-luvulle näytelleelle koomikkokolmikolle, The Three Stoogesille. Äänitehosteet, piirrettymäiset väkivaltakohtaukset ja kaikenikäisiin uppoava huumori tuo väkisinkin mieleen vanhat mustavalkoleffat. Äänitehosteet ovat esimerkiksi niin liioiteltuja, että katsoja jo melkein unohtaa kivun, joka vasaran iskeytymisestä päähän voi aiheuttaa.
Elokuvan juoni on ihan kohtalainen. Käydään läpi kolmen hölmön matkaa vieraaseen ulkomaailmaan ja heidän uusia kokemuksiaan kohdatessaan ihmisiä. Joiltain osin elokuvaa ehkä olisi voinut tiivistää, mutta se noudattaa vanhempien elokuvien hitaammanlaista juonen juoksua vaikka muuten tahti onkin kova. Lopussa on vielä ihan hyvä twistikin. Elokuva on selkeästi suunnattu lapsille ja sarjan faneille, mutta kyllä sarjakuvamainen läpsimishuumori tehoaa muihinkin.
Koko elokuvan idea ei olisi auennut ilman ekstroista löytyviä dokumentteja. Suomalainen otsikko uskottelee katsojalle elokuvan olevan halpa kolmas osa Nuija ja Tosinuija -elokuvalle.
Ekstroissa löytyy dokkaria äänitehosteiden luomisesta itse elokuvan tekemiseen. Mukana useita videopätkiä ja klippejä alkuperäisistä The Three Stooges –lyhytelokuvista. Monipuolinen ja erittäin avartava lyhyt dokkarikokoelma.
SS
