Peliarvostelu: Gravity Rush 2

Kun maailma on vinksin vonksin, tai ainakin heikun keikun… Gravity Rush 2:ssa sinä määräät kaapin, tai ainakin painovoiman paikan.

Heksevillestä painovoimakurimukseen ilmaistut, painovoimavoimia omaava Kat ja poliisi Syd päätyvät Banga nimiseen lentäville laivoille rakennettuun mainarikylään. Bangassa jokainen on työnsä arvoinen, joten Kat ja Syd päätyvät painovoimalouhoksille töihin. Dusty nimisen eteerisen kissan katoamisen myötä, Kat on kadottanut erikoisvoimansa.

Gravity Rush 2 jatkaa siitä mihin PS Vitan Gravity Rush ja PS4:n Gravity Rush: Remastered päättyi. Pelin tarina, presentaatio ja koko konsepti tuntuu aluksi melkoiselta animesateenkarioksennukselta eikä fiilis ei kulu pois peliä pidempään pelatessa. Jotain hurmaavaa silti pelissä on, sillä sen pariin jaksaa kavuta kerta toisensa jälkeen.

Värikäs ja hyvin eläväinen maailma on täynnä yksityiskohtia ja ympäristöissä näkyy selkeästi luokkaerotteluiden jäljet. Pohjalla pimeässä heikompiosaiset ja ylöspäin mennessä olot ja maisemat kaunistuvat eliitin messeviin yksityisilmasaarille rakennettuihin kartanoihin. Eliitin keskusteluita kuunnellessa alkaa ohimosuoni sykkiä, joka ajaa ajamaan heikkojen osaa. Tarina tuo vivahteiltaan ja asetelmaltaan etäisesti Star Warsin mieleen. Kaikkein ylimpänä taivaalla imperiumi jolla on omat pahat mielessään.

Sitten se temppu, jolla Gravity Rushkin nousi listojen kärkipäähän: Kat pystyy valitsemaan itselleen mihin suuntaan painovoima toimii.

Katin lentely taivaalla onkin enemmän hallittua tai vähemmän hallittua putoamista. Välillä, varsinkin ahtaissa ympäristöissä kamera ei pysy ihan messissä, joka aiheuttaa harmaita hiuksia. Kontrollit toimivat muuten hyvin, vaikkakin perusasetuksilla tuntuu kävelyn ja juoksun väli olevan vähän turhan herkkä. Taistelu on oudon erilaista, kun suuri osa hyökkäyksistä perustuu painovoiman kanssa kikkailuun.

RPG-elementtejä on pelissä kehitettävien taitojen myötä ja hahmo nousee leveleitä, vaikken kyllä leveleiden nousujen tuomia etuja juurikaan huomannut. Pelin edetessä Kat saa lisäksi kaksi uutta erilaista painovoimamoodia, joilla on omat eriloiliikkeensä ja liikkumistapansa. Lisäksi Kat löytää erilaisia parannuksia antavia esineitä joista voi olla vain osa yhtä aikaa käytössä.

Gravity Rush etenee tehtäväpohjaisesti ja tehtävien välillä ei ole latausaikoja, satunnaisia animaatioita lukuun ottamatta. On tarinaa eteenpäin vieviä Story missioneita, jotain pikkukivaa avaavia sivutehtäviä ja nopeus/tarkkuustehtäviä. Tekemistä riittää ja kauniin pelimaailman tutkiskelu Katin voimilla on mielekästä puuhaa.

Sivutehtävät ovat usein luokkaa hae A ja toimita se B:lle, joskus monipolveilevin sivuhaaroin. Näissä usein on onneksi merkki suunnasta johon mennä. Sitten on etsimistehtäviä, joissa ei anneta mitään suuntaa, vaan laaja alue jolta etsivät. Maailmaa voidessa tutkia kaikilta mahdollisilta suunnilta ja näkövinkkeleistä,  ovat etsintätehtävät kaikkein rasittavimpia.

Jonkun aikaa pelattuaan, saa pelissä kameran, jonka kanssa voi maisemista ja Katista ottaa kuvia. Kuvia voi jakaa ja on peliin yhteisöllistä ominaisuutta laitettu myös aarteenetsinnän myötä. Aarteenetsintä toimii niin, että joku ottaa kuvan aarteesta maisemineen, Kat teleporttaa aarteen liki, ja sitten aarre pitää löytää kuvan ja maiseman avulla. Aarteen löydettyä aarteesta voi itse ottaa kuvan ja jos joku löytää aarteen kuvan perusteella, saa ottaja tästä bonuksen. Aarteenetsintä on hauskaa ja tavallaan eräänlainen puzzle. Huomasin itse pelatessani jääväni koukkuun juuri aarteen etsintään ja tarina jäi jumittamaan paikoilleen.

Pelasin peliä useita kymmeniä tunteja tehtäviä suoritellen, kunnes pääsin jonnekin valkoiseen tilaan missä ei ollut mitään suuntaa. Kaksi tuntia etsien pääsyä pois päädyin hyllyttämään pelin ja into lakkasi. Toivottavasti kyse oli bugista, eikä pelisuunnittelusta. Tähän asti pelin pelaaminen oli varsin mukavaa ja jatkuvasti erilaisia variaatioita ja tarinatwiste soppaan heittävä Gravity Rush 2 piti mielenkiintoa hyvin yllä. Gravity Rush 2 on erittäin mainio peli kaikissa muissa kuin täysin suunnattomissa hetkistään.