Peliarvostelu: Mortal Kombat X

JAA

Kymmenes kerta ja vieläkin kaikkien aikojen verisin tappelupeli jaksaa viihdyttää.

Allekirjoittaneelle on Mortal Kombat -sarjalle erityinen paikka sydämessä, sillä se oli osa lapsuuttani. Kyllä. Kävin alakoulua kun hakkasin Sub Zerolla Liu Kangin ja Motaron leukaluita lattiaan. Mortal Kombat -pelisarja inspiroi piirroksiani ja muutenkin luovuuttani, sen brutaalilla, mutta myös hämmentävän fotorealistisella tyylillään (tällä en tietysti tarkoita veriroiskeita). Vaikka MK-sarja on tärkeä, onnistuin Mortal Kombat Trilogy -kokoelman jälkeen skippaamaan muutamat välimallin Kombatit, mutta palasin ja ihastuin uudelleen ysin parissa muutama vuosi sitten. Nyt luvassa on kymmenes kerta, eikä se todellakaan petä, vaikka onkin hyvin samanlainen kuin Injustice ja MK 9.

”säännöt ovat häilyvämmät”

 

Mortal Kombat X sijoittuu 25 vuoden päähän tulevaisuuteen MK 9:n tapahtumista, jossa monet alkuperäisitä Mortal Kombat -peleistä tutut hahmot ovat lisääntyneet. Cassandra Cage on Johnny Cagen ja Sonya Bladen tytär ja Jacqui on puolestaan Jaxin tytär.

Earthrealmin ja Outworldin ulottuvuudet ovat menneet entistäkin sekaisemmaksi. Edellisessä pelissä kuolleet Liu Kang, Jax ja muut ovat nyt nostettu kuolleesta pahan velhon Quan Chin toimesta ja Johnny Cagen on yritettävä saada asiat järjestykseen ennen kuin koko maapallo on vallattu NetherRealmin velhojen toimesta. Mortal Kombat -turnaus on taas käynnissä, mutta säännöt ovat häilyvämmät.

”Fatalityt ovat verisempiä ja raaempia kuin koskaan”

 

Aloitetaan grafiikasta. Pelin grafiikka on parasta Kombatia koskaan. Visuaalisia yksityiskohtia löytyy niin hahmoista kuin taustoistakin. On hyvin vaikea hahmottaa kaikkia detaileja kun pelaa, mutta omista kuvankaappauksista riittää yksityiskohtia pällisteltäväksi. Peli pyörii ainakin arvostelussa olleessa PS4-versiossa 60 kuvaa sekunnissa täydellä 1920×1080-resoluutiolla.

Verta lentää joka paikkaan ja tällä kertaa veriroiskeet jopa jäävät katuun tai lattiaan koko ottelun ajaksi. Hurmeiset ilottelut pääsevät kuitenkin oikeuksiinsa kunnolla vasta Fatality-lopetuksissa – jotka muuten ovat verisempiä ja raaempia kuin koskaan.

Äänet saavat myös kiitosta. Pelin ääninäyttelijöillä on homma hanskassa, joten tarinamoodiakin voi surutta seurata ilman myötähäpeää. Myös kaikki muut äänet ovat viimeisen päälle ”Round one!” ja ”Feitäleti!” -huuhdahdukisia myöten.

Hahmot vittuilevat kohdistetusti toisilleen ennen ja kesken matsien, jota on todella ilo kuunnella, sillä väkivalta ja huumori pukevat täydellisesti toisiaan.

”Ohjaus on timanttista”

 

Sitten pelattavuuden pariin. Ohjaus on timanttista. Kontrollit reagoivat aivan kaikkeen viiveittä ja pelaaminen on tuntumaltaan kerrassaan niin täydellinen, että kaikki mokat kentällä ovat puhtaasti omaa kömpelyyttä. PS4:n ohjaimella on veiläpä sata kertaa tarkempaa pelata kuin PS3:n tai Sega Megadriven padilla ;0)

Peli itsessään koostuu useista eri moodeista, joista yksinpelaajalle tärkein on tietysti tarinamuoto. Tässä esitellään pelin kaikki 24 oletustaistelijaa ja eteenkin uusien tarinat. Uusia hahmoja onkin melkoinen kattaus, joten niihin on syytäkin saada hieman kosketuspintaa.

Tarinamoodin alkaessa pelaaja pääsee tutustumaan uuteen systeemiin, jossa pelaaja joutuu valitsemaan oman tiiminsä viidestä vaihtoehdosta. Osa on pahisten jengiä, puolet hyvisten possea.

Yksipeliä somistavat myös perinteiset Mortal Kombat -tornit, jotka ovat suoraviivaisia hahmosta toiseen -mättöjä. Verkkopuolella MKX tarjoaa myös elävät tornit, joista yksi vaihtaa haasteitaan viikottain, toinen päivittäin ja kolmas jopa tunneittain. Näiden tornihaasteiden hienous piilee siinä, että mukana nähdään myös pelaamiselta lukittuja klassikkohahmoja.

 

Vaikka MKX:ssä on paljon uutta, tarjoilee se vanhoille MK-faneille myös piiloherkkuja. Esimerkiksi bonusmateriaalien hankintapaikkana toimiva vanha krypta tarjoaa pelaajalle pikkuherkkuja menneiltä vuosilymmeniltä. Samoin tietyt suoritukset saattavat nostaa iholle nostalgiavilunväreitä.

 

Vaikka jokaisella pelattavalla hahmolla onkin uutena juttuna kolme erilaista valittavissa olevaa taistelutyyliä, on tämä loppujen lopuksi vain turhake. On aivanyhtä tyhjän kanssa hilluuko Jax singolla vai sangolla, kun vastustajan energiaa häviää samasta erikoisliikkeestä aivan yhtä vähän.

”helvetin kova ja lähes täydellinen taistelupeli”

 

Vaikka Mortal Kombat X fatalityineen ja brutalityineen onkin jo nyt helvetin kova ja lähes täydellinen taistelupeli, on siitä kesän mittaan tulossa vielä astetta raivokkaampi. Peliin on nimittäin lupailtu saatavaksi Perjantai 13. -pahis Jason Voorhees, itse tussunaama Predator ja Jaxille Carl Weathers -skini. Aivan tajutonta! Vain Schwarzenegger vielä puuttuu.

ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
Mortal Kombat X
95 %
JAA
Edellinen artikkeliBlu-ray-arvostelu: The Captive
Seuraava artikkeliBlu-ray-arvostelu: The Interview
Kirjoittaja on Respawn.fi-sivuston päätoimittaja.