Potta päähän ja pohkeet hapoille – on aika fillaroida Ranskan ympäri… digitaalisesti.
Onko se? Voiko olla? Onko se Alexander Stubb, joka pelin kanessa irvistää? Tuskin, vaikka samalta näyttääkin.
Focus on yksi niistä pelijulkaisijoista, jotka puskevat markkinoille mitä kummallisempia, varmoja "kuka v*ttu näitä ostaa?" -pelejä. Uusin niistä on Tour de France 2015, joka sitten kuitenkin jostain syystä myy joka vuosi hyvin ja tuo firmalle voitot kotiin.
Pelin tavoite on yksinkertainen: sotke saatanasti, nappaa energiageeliä ja polje vieläkin armottomammin.
Peli koostuu kolmesta kisamuodosta. Yksi on nimensäkin mukaan Ranskan ympäriajo, 21:llä virallisella osuudella, jotka eivät todellisuudessa siis kierrä koko Ranskaa, vaan käyvät siellä täällä pitkin patonkimaata. Toisessa moodissa tehdään ja nimetään oma tiimi, jolla sitten ajetaan sitä samaa ympäriajoa. Kolmannessa onneksi on vaihtelua, sillä siinä ajetaan pieniä alamäkiosuuksia mahdollisimman raivokkaasti, aikaa vastaan.
Uramoodi, eli se perus Ranskan ympäriajo on tietysti se tärkein. Pelaaja valitsee "suosikkijoukkueensa", eli käytännössä vähiten rumimman ajoasun ja lähtee tiiminsä kanssa hankkimaan fillarikuninkuutta vehreissä maalais-, vuoristo- ja kaupunkimaisemissa. Tiimin olisi hyvä pysyä yhdessä läpi 200 km pitkien osuuksien ajan, jolloin pelaaja voi kommunikoida ja taktikoida läpi kisan. Jos pelaaja kuitenkin lähtee spurttaamaan koko letkan kärkeen, on polygonipohje varsin nopeasti piipussa, eikä välttämättä edes Gatoraden taikageeli tuo toivottua energiapiikkiä loppukiriin, jolloin jokainen kisakeijo yrittää kaikkensa ollakseen se kaikkein nopein sotkija. Peli onkin siis kaikeksi yllätykseksi puhdasta taktikointia ja toisten imussa hengailua.
Virtuaalifillarointi käy todella nopeasti yhtä kuivaksi, kuin fitness-oravan keho.
Vaikka aluksi kisafiilis onkin katossa, on pakko myöntää, että virtuaalifillarointi käy todella nopeasti yhtä kuivaksi, kuin fitness-oravan keho. Jokainen kisataipale kestää noin vartin, ja siitä mielenkiintoisinta antia on lähtö ja loppukiri. Kaikki se muu 13 minuuttia on pelkkää haukotusta ja (Pleikkarilla) neliö-näppäimen pohjassa pitelyä.
Vaikka pelin grafiikat ovat ihan kivat, on ruudunpäivitys melko alhainen. Tämä tietysti selittyy sillä, että ajoittain ruudulla nähdään helvetillinen määrä pyöräilijöitä samaan aikaan. Jotenkin kuitenkin tuntuu siltä, että parempi pelitalo olisi saanut aikaan 60 kuvan 1080p -combon. Nyt peli jopa pätkäisee ajoittain.
Tour de France 2015 on keskinkertainen urheilupeli, jonka fanit asustelevat lähes pelkästään Keski-Euroopassa. Skandinavisen jääkiekko- ja F1-hullun kannattaa kokeilla tätä hauskaa vain alelaarin antimena jos ihan oikeasti ei ole enää mitään muuta pelattavaa.
