Thomas (Thomas Mann) täyttää 17 vuotta. Hänen paras ystävänsä Costa (Oliver Cooper) aikoo saada kostutettua sukuelimensä naisen vastineeseen ja synttäreissäpä oiva tekosyy järjestää kaupungin kovimmat kotibileet, joissa tämä ns. dippaaminen olisi mahdollista toteuttaa. Eipä aikaakaan kun Costa ja JB (Jonathan Daniel Brown) ovat markkinoineet tulevia bileitä koko koululle. Kun ilta koittaa ja Thomasin vanhemmat ovat lähteneet viettämään hääpäiväänsä muualle, ahtautuu Thomasin vanhempien luksustaloon satapäinen bailuporukka. Illan edetessä jengiä valuu kaikkien aikojen eeppisimpiin partyihin lisää, ja kohta tuhatpäinen kansa saa koko naapuruston räjähdysvalmiiksi.
Project X on Kauhea kankkunen -komedian ohjaajan Todd Phillipsin tuotantoa ja lopputulos on juuri sitä mitä odottaa sopii. Kaikkien aikojen kotibileissä vedetään kaikki överiksi ja teinitissien ystäville on paljasta, terhakasta pintaa enemmän kuin tarpeeksi. Kääpiöt sullotaan uuniin, iskän avo-Mersu ajetaan uima-altaaseen ja naapurusto sytytetään palamaan. Tästä on kunnon juhlat tehty.
Mikä parasta, leffa perustuu löyhästi oikeaan australialaiseen tapahtumaan, jossa teinit jakoivat juhlakutsun MySpacen avulla, ja saivat kotibilevieraakseen viisisatapäisen ihmisjoukkion, joka aiheutti 20 000 dollarin suuruiset vahingot naapurustoon. Sama tapahtui vieläpä pari viikkoa sitten uudelleen Hollannissa, jossa kutsuvälineenä oli Facebook. Lopputulos oli täysin sama kuin elokuvassa.
Project X luottaa Blair Witch Project ja Chronicle -tyyliseen dokumentaariseen kuvaukseen, joka luo realismia karulla tavallaan. Aluksi moinen kuvaustyyli rasittaa, mutta nokkela leikkaus pelastaa paljon. Lopputulos on loistavaa shittiä.
Elokuvaa tähdittävät aiemmin tuntemattomat teinit, jotka uppoutuvat rooleihinsa erittäin realistisesti. Onko tämä ihme, sillä elokuvan bailut kuvattiin oikeasti kymmentuntisten karkeiloiden aikana.
Project X on hauskin teinibailuleffa mitä on tehty, mutta ääneen tulevat naurahdukset jäävät yhteen tai kahteen. Leffa on hyvää viihdettä, mutta toisen katselukerran jälkeen sen on jo nähnyt riittävän monta kertaa.
Bonuspuoliskolta löytyy kulissien takaista materiaalia parin viisiminuuttisen koosteen muodossa. Levyltä voi myös valita katsooko originaalin leffateatterimixin vaiko uuden pari minuuttia pidemmän extended cutin.
KE
