Lemuel Gulliver (Jack Black) on suuren lehtitalon postilähetti. Hänen vapaa-aikansa kuluu Pleikkaria pelatessa ja Star Wars -ukoilla leikkiessä. Lemuel on erittäin ihastunut lehtitalossa työskentelevään Darcyyn (Amanda Peet), mutta ei kehtaa toistuvista mahdollisuuksista huolimatta pyytää tätä edes treffeille. Niinpä Gulliver laukaisee vahingossa olevansa kiinnostunut matkailutoimittajan tehtävästä. Darcy innostuu heti ja antaa Gulliverille ensimmäisen keikan. Hänen tulee mennä Bermudan kolmiolle tutkimaan sen synkkää salaisuutta.
Gulliver lähtee paatilla kohti kolmiota ja päätyy massiivisen vesipatsaan imaisemana Lilliputtien maailmaan. Siellä Gulliver on suuri jättiläinen ja muut avuttomia pikkuihmisiä. Gulliverille tulee nyt toinen mahdollisuus ajatella uusiksi hänen itsetunto-ongelmiaan ja asemaansa elämässä.
Lemuel Gulliver on tuikitavallinen sisäisen postin poika, jolla on suuria itsetunto-ongelmia.
Gulliverin matkat perustuu Jonathan Swiftin kirjoittamaan Gulliverin retket satiiriin, joka kertoo merimiehen haaksirikoista kummallisiin maihin. Idea toimii kirjana, mutta ei Jack Blackin tähdittämänä komediana. Varsinkin neliosoaisen kirjasarjan lukeneet haluavat varmasti riistää itseltään hengen katsoessaa elokuvaversiota. Ne jotka eivät kirjoja ole lukeneet joutuvat katselemaan huonoa komediaa, mitäänsanomattomana 3D-kikkailuna.
Elokuvan naisrooleista vastaa Emily Blunt (vas.) ja Amanda Peet.
Elokuvan kuvaus on hauskaa, mutta se yksinään ei pelasta mitään. Leffaa myydään kolmiulotteisuudella, joka on näyttävä ainoastaan muutamassa kohtauksessa. Muuten kolmiulotteisuus on varsin laimeaa.
Musiikkipuolella kuunnellaan rock ja pop -klassikoita Jack Blackin itsensä tulkitsemana. Tämä on hirvittävää. En tiedä mikä on saanut ohjaaja Rob Lettermanin tekemään moisen taiteellisen valinnan – laittaa Jack Black laulamaan ja tanssimaan. Valinta on ollut karmaiseva.
Myös leffan huumori on niin huonoa ja turhaa, että edes kohderyhmään kuuluvat 10 vuotiaat niitä tuskin jaksavat nauraa. Jack Blackin huumori perustuu yleensä kiroiluun, mutta tässä leffassa kun kiroilla ei voi, on moinen sanataiteilu korvattu "kalsarit korviin" -huumorilla. En tiedä ketä tämä naurattaa.
Silavapintainen Jack Black nähdään elokuvassa myös ilman paitaa. Oi miksi?
Elokuvaa myydään monenlaisessa paketissa, joista tuhdein on Blu-ray 3D + Blu-ray + DVD + Digital copy -paketti, joka allekirjoittaneella oli arvioitavana. 3D toimii tasavarmasti, BD-kuva on virheetöntä ja äänetkin ovat ihanaiset. Bonuspuolelta löytyy suuri määrä erilaisia pikkuvideoita naurukelasta, poistettuihin kohtauksiin ja making of -dokumentteihin. Ne tutut siis, suomeksi tekstitettyinä.
Gulliver’s travels on komediana huono ja lasten seikkailuelokuvan keskinkertainen.
KE
