Ennen kuin Imsomniac Games teki huikean Marvel’s Spider-Manin, niitti se mainetta PlayStationille tehdyn Spyro-pelisarjansa kanssa. Nyt Spyro-lohikäärme palaa juurilleen uudessa upeassa kuosissa. Vieläkö vanha trilogia iskee kuin ysärillä?
Spyro-lohikäärmeen ensimmäiset kolme tasoloikkaseikkailua saapuvat remasteroituna. Orkkispleikkarille tasan kaksikymmentä vuotta sitten ilmestynyt piskuinen, mutta pippurinen Spyro juhlii nyt vuosikymmeniään todella komeassa uuden karheassa pinnassa. Nimenomaan uudesta pinnasta on kyse, sillä Spyrot 1–3 pelaavat lähes, ellei jopa täysin, kuin edeltäjänsä PSX-konsolilla (PS1) 20 vuotta sitten.
Tiesitkö, että Spyro-trilogia on oikeasti kymmenen pelin sarja, joita tehtiin vuodesta 1999 vuoteen 2005 saakka.
Spyrosta piti tulla Pleikkarin maskotti
Insomniac Gamesin kehittämä Spyro pyrki Pleikkarilla samoille vesille Crash Bandicootien, Super Marioiden ja Sonicien kera. Sen piti olla Crash Bandicootin kanssa PlayStationin maskotti. Spyron ura ei kuitenkaan ihan sellaiseen liitoon lähtenyt, mutta Imsomniac Games on alusta lähtien onnistunut tekemään pelejä, joita on viihdyttävää pelata. Suosio oli silti Spyron löytäneiden keskuudessa taattua.
Uusi tiimi, uudet grafiikat ja äänet
Tällä kertaa Spyro on päässyt Toys for Bob -pelitiimin kehittämäksi. Unreal-pelimoottorilla toteutettu, alkuperäisille uskollinen kokoelma näyttää todella hyvältä. Hahmot ovat kuin Pixarin tai Dreamworksin animaatioissa, ja joka puolella on pieniä personaallisia detaljeja.
Jos on pelannut alkuperäisiä, niin varmasti ihmettelee, mitä tässä uudessa kuosissa nyt on niin uutta. Katse vanhoihin kuviin Pleikkarin Spyropeleistä tuo totuuden melko näyttävästi esille. Siinä missä ennen oli kevyen persoonallisia terävän monikulmaisia pahvista leikattuja hahmoja, on nyt jotain suoraan isomman luokan budjettien animaatiosarjoista.
Musiikit ovat myös pysyneet uskollisina, mutta ovat saaneet hieman uutta remasterointia. Alkuperäisen musiikin voi tempaista päälle valikosta niin halutessaan.
Liian uskollinen alkuperäiselle?
Spyro Reignited Trilogy on uskollinen lähdemateriaalilleen jopa haitaksi asti. Tsiisus sentään, kun ensimmäisessä osassa vaihdat kentästä toiseen, joskus jopa vahingossa, niin saat ”nauttia” Spyron lentelyanimaatiosta. Pitkästä, pitkästä lentelyanimaatiosta.
Onneksi jälkimmäisissä osissa meininki ei ole niin rankka. Ensimmäinen osa on myös sisällöllisesti aika vanhan koulukunnan tasoloikkaa, ja nätistä kuoresta huolimatta suurimmaksi osaksi melko helppoa, jopa liiankin helppoa pelattavaa.
Jokaisessa pelissä erilaisten asioiden keräily on kenttien suola. Ensimmäisessä osassa homma on vielä niin kaavamaista, että se välillä puuduttaa pelaajan. Jälkimmäiset osat kunnostautuvat tälläkin saralla monipuolisempien kenttähaasteiden kera.
Spyro Reignited Trilogy on kuin luokkakokoukseen Porschella karauttava menestyjä, joka silti pinnan alla ei vieläkään osaa tehdä ujouden takia tuttavuutta treffien toivossa. Spyro Reignited Trilogy -peli voi silti ylpeänä istua samaan pöytään menestyneen startup-yrityksen perustaneen Crash Bandicoot N’Sane Trilogyn ja perheyrityksen perineen Rayman Legendsin kera. Illasta tulee viihtyisä, nostalgian havina kohisee mukavasti hattuun, mutta aamun valjetessa, on mukavampaa palata Parkour-harjoituksiin Spider-Manin kanssa.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.