Tarzan, tuo viidakon kasvatti ja gorillain poika. Mies jonka kaikki maailmalla tuntevat villi-ihmisenä ja viidakon Batmanina.
Disney kertoo Tarzanin tarinan omalla tavallaan, jossa poikavauva päätyy autiolle saarelle isänsä ja äitinsä kanssa. Kun vanhemmat sitten menehtyvät, ottaa gorillaäiti poikavauvan hustaansa. Parikymmentä vuotta myöhemmin saarelle saapuu tutkimusmatkailijoita Lontoosta, mutta osalla heistä ei ole puhtaat jauhot pusseissaan.
Disneyn Tarzan julkaistiin alunperin 11-vuotta sitten rajun hypetyksen saattelemana. Se oli aikansa kauneimpia käsinpiirrettyjä animaatioelokuvia, sillä 3D-animaation tuoma boosti teki leffaan aivan oman ulottuvuutensa.
Nyt Tarzan julkaistaan uudelleen DVD:llä, uusien extrojen saattelemana. Disneyn 37. (jo julkaisupäivänään) klassikkoelokuva ei näytä vanhentuneen pätkääkään, ja visuaalisuus räjäyttää tajunnan jälleen kerran.
Itse tarina ei kuitenkaan yllä perinteisen Disneytason tasolle, sillä jo entuudestaan tuttu Tarzanin tarina on äärimmäisen kliseinen ja jopa hieman tylsähkö. Viidakkokirja nimittäin teki samat asiat paljon paremmin jo vuonna 1967.
Nyt Tarzan vain hilluu liaaneissa ja hoilottelee omaa kieltänsä Phil Collinssin laulaessa taustalla tarinasta itsestäänselvyyksiä. Jopa rakkaustarina on aika laimea verrattuna Disneyn muihin klassikoihin.
On Tarzan kuitenkin yleisesti ottaen ihan hyvä leffa, mutta eipä oikeastaan yhtään "ihan hyvää" parempi. Se sopii koko perheelle, se näyttää hienolta ja se viihdyttää nonstoppina, mutta "klassikko" on ehkä hieman liiottelua kansitekstissä.
Sitten sananen vielä tekniikasta. Leffan kuvanlaatu on DVD:lle erittäin hyvää, ääniraidasta puhumattakaan, mutta eiköhän samaan syssyyn olisi voinut tuupata markkinoille myös hieman etevämmän formaatin Blu-rayn? Näin visuaalisessa elokuvassa BD-versio olisi aivan omiaan. Ehkäpä saamme sen joulumarkkinoille tai viimeistään 4-vuoden päästä?
Extroja on runsaasti Disney -tyyliin. On dokkareita ja poistettuja kohtauksia sekä vallattomia pelejä.
KE
