Atelier Yumia: The Alchemist of Memories & The Envisioned Land on ensiloikka avoimeen pelimaailmaan Atelier-pelisarjassa. Onko avoimessa ympäristössä sopivasti alkemiaa, vai kompastuuko sankaritar seikkaillessaan pitkiin koipiinsa?
Pölyinen kirjasto, auringonvalossa kimalteleva lasipurkki ja käsin piirretty kartta – Atelier Yumia ottaa kiinni pelaajan sormenpäistä ja johdattaa haaveiden ja alkemian maailmaan, jossa jokainen seikkailu alkaa pienestä ideasta ja kasvaa eeppiseksi tarinaksi. Sitten kun tämän lauseen ällötys on pyyhitty suupieliltä ja unelmaglitterit ravisteltu pois hiuksista, voi keskittyä siihen, millaisesta pelistä on kyse.
Atelier-roolipelisarjassa osia on jo enemmän kuin Final Fantasy -pelisarjassa. Atelier Yumia: The Alchemist of Memories & The Envisioned Land, eli lyhyesti Yumia on pelisarjan 26. osa. Se on tämän alkemiaan keskittyvän JRPG-pelisarjan ensimmäinen aidon avoimen pelimaailman omaava osa.
Miten lineaarisesta avoimien alueiden peleiksi siirtyneille Atelier-pelisarjan kommervenkeille sopii täysin avoin pelimaailma?
Perintönä jahti
Yumia peri äidiltään alkemian lahjan. Maailma on romuna, juurikin alkemiasta johtuen, joten alkemistit eivät ole kovinkaan haluttua seuraa. Alkemian harjoittaminen johtaa jahdatuksi tulemiseen. Tästä huolimatta Yumia vähän alkemisoi ja kaikki on aluksi nokka nyrpyllään, mutta sitten onkin ihan ok.
Atelier-pelit eivät kovin synkkiä yleensä ole. Yumian tarinassa sen sijaan on hieman tummempaa vaatetta laitettu hilpeyden ylle.
Pizza, perhepizzan koossa
Atelier-sarja on ollut jo yli 25 vuotta alkemia- ja roolipelien ystävien suosikki. Se vetoaa varsinkin kevyemmän ja positiivisemman pelimaailman ja visuaalisen ilmeen ystäville.
Atelier Yumia: The Alchemist of Memories & The Envisioned Land on jatkumoa sarjan uudistuneelle linjalle: kevyen tarinapainotteinen JRPG, jossa yhdistyvät tutkimusmatkailu, reseptien kehittäminen sekä uutuutena talonrakennus. Tällä kertaa Atelier-tarinalla on jopa pääpahis – sellainen on uupunut aiemmista osista.
Avoimen pelimaailman lisäksi Atelier Yumia on melko tuttua Atelier-meininkiä, jossa alkemian avulla luodaan esineitä eräänlaisessa yhdistelyminipelintapaisessa. Tarpeet resepteille löytyy maastosta ja avoimen pelimaailman myötä, tietyille tavaroille löytyy nyt selkeästi hyviä apajia.
Vihollisten kanssa pääsee nahistelemaan vuoropohjaisella taistelulla, joka on yllättävän napakka. Välillä vastaan tulee pomotaisteluita, jotka eivät ole ihan läpihuutojuttuja.
Seikkailtavaa ja löydettävää löytyy vähän joka puolelta. Lisäksi pelialueelta pääsee availemaan oikoreittejä matkustelun nopeuttamiseksi.
Alkemiasetti on vähintään yhtämonimutkainen kuin ennenkin, mutta onneksi siitäkin löytyy automaattinappi, jolla rakentelun hienosäädön voi ohittaa. Hienosäätylellä saa aikaan parempia tarvikkeita – jos sen osaa.
Taisteluissa pelaaja ohjastaa kerrallaan yhtä hahmoa, muiden ollessa oma-aloitteisisa. Ohjattavaa hahmoa voi vaihtaa kesken taistelun, jolloin eräänlaisia komboja on mahdollista rakennella. Kaiken kaikkiaan taistelut ovat ihan miellyttäviä, eivätkä veny liian pitkiksi.
Avoin pelimaailma on rakennettu palasista, joiden kanssa ei ymmärrettävästi ole ihan joka paikassa tarkistelut saumojen puolesta. On mahdollista jäädä lohkareiden väliin jumiin, ilman että vimmatulla ilotikun hakkaamisella, saati ohjaimen vemputtamisella, ole mitään apua. Tämä vähän syö tunnelmaa, mutta onneksi moiset paikat ovat harvassa. Kokonaisuutena avoin maailma näyttää kutsuvalta ja houkuttelee etsiytymään pois päätehtäväpolulta.
Pastellipumpulia ja viileitä koipia
Graafisesti peli noudattaa Atelier-sarjan klassista, pehmeän pastellimaista ilmettä. Hahmodesignit ovat yksityiskohtaisia ja täynnä persoonallisuutta, ja pelimaailma vilisee pieniä tarinallisia yksityiskohtia – muistoesineitä, salaisuuksia ja piilopaikkoja.
Edellisessä Atelier-alasarjassa, eli Ryzassa, päähahmo Ryzalle oli luotu, noh, tuhdimmat kurvit. Pelin tuottaja Junzo Hosoi viittasi sen vastaavan japanin silloiseen sielun maisemaan – Japani kärsi taantumasta ja Ryzasta suunniteltiin rehevä. Ryzan hahmon oli siis tarkoitus huokua äidillistä, lempeää, kuplivaa naapurintyttömäistä kurvikasta energiaa. Taantuma Japanissa jatkuu yhä, mutta Hosoin mukaan ei ole järkevää lähteä seuraamaan liiaksi samaa suuntaa – muuten Yumia olisi liikaa Ryzan kaltainen.
Sen sijaan Yumiasta tehtiin tarkoituksellisen cool. Hän ei ole niin kurvikas, mutta hänellä on pitkät koivet ja niihin suhteessa lyhyempi ylävartalo. Vaatetus on suunniteltu ajamaan pelaajan katseet juuri näihin kerrostalon korkuisiin viileyttä heijasteleviin seisontavälineisiin. Tätä korostetaan myös tuplaloikalla ja moottoripyörällä, totta kai.
Äänimaailma on tuttua Atelieria: kevyet pianomelodioita, mukavia tunnelmia, keveyttä ja kepeyttä. Ääninäyttely on ihan mukinmenevää ja hejastelee animemaista ulkoasua. Kaikki repliikit eivät ole puhuttuja.
Kannattaako ostaa?
Atelier Yumia: The Alchemist of Memories & The Envisioned Land korkkaa Envisioned-alasarjan ja on varsin mukiinmenevä peli. Avoin pelimaailma sopii yllättävän mutkattomasti Atelier-pelillekin. Jää nähtäväksi, nappaako muutkin tulevat Atelier-pelit avoimen pelimaailman, vai jääkö se Envisionedille.
Toinen uudistus, eli rakentelu, on sen sijaan aika rajoitettua, mutta kyllä silläkin saa aikaansa kulumaan – vähän enemmän täyte, kuin ateria.
Atelier-pelisarjan ja kevyiden JRPG-pelien ystäville Yumian seikkailut ovat ihan kelpo rompetta, vaikka Atelier Yumia: The Alchemist of Memories & The Envisioned Land ei keksikään yhtään pyörää uudestaan.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.