Liam Neeson palaa viimeistä kertaa superagenttinsa rooliin – tällä kertaa Amerikan maaperällä.
Bryan Mills (Neeson) alkaa toipumaan pikkuhiljaa Taken 2 -elokuvan Istanbulin kaappaustapahtumista, mutta eipä aikaakaan kun jokin uusi taho tappaa hänen ex-vaimonsa, eli tyttärensä äidin, lavastaen samalla Millsin syylliseksi murhasta. Kun LAPD jahtaa Millsiä, päättää ukki hyökätä venäläisen mafian kynsiin selvittääkseen murhan ja petoksen.
Taken 3 on ranskalaisvisionääri Luc Bessonin viimeinen Taken-elokuva, jota ei koskaan edes pitänyt tekemän. Liam Neeson ärähti monen monta kertaa, että kolmosta ei tulisi.
– Ei ketään voida enää kidnapata. Se olisi jo todella huonoa vanhemmuutta, Neeson mm. tokaisi pari vuotta sitten.
Niin kuitenkin kävi, että leffa tehtiin, ja se onnistuu vieläpä olemaan ohuesta sisällöstään huolimatta yllättävän hyvä.
Allekirjoittaneella ei ollut juurikaan ennakko-odotuksia leffasta, sillä eteenkin Taken 2 oli melko keskinkertainen. Melkein vuosikymmenen tauon jälkeen Los Angelesiin palanneet Hollywood-tuotannot osaavat ottaa kaupungista kaiken irti, joka tuo samalla amerikkalaista överiyttä mukanaan.
Elokuvan kuvaus on kaunista, mutta kuvien määrä on järkyttävän yliampuva. Toimintakohtauksissa kuvia on kymmeniä ja leikkaus äärimmäisen tieheää. On hyvin vaikea erottaa mitä tapahtuu ja voimakkaat sheikit ja zoomit saavat kokoneenkin toiminnanrakastajan pään särkemään. Vaikka actionia haluaisi rakastaa, alkaa pakostakin vituttamaan.
62-vuotiasta irlantilaistähti Liam Neesonia tuntuu häntäkin elokuvassa pääasiallisesti vituttavan, eikä ihme – onhan isäntä jo eläkeiässä.
BD-bonuksista löytyy poistettua kohtausta ja pari dokumentaaria, jotka avaavat mm. takaa-ajokohtauksia paljon itse elokuvan kuvakerrontaa selkeämmin.
