Calico-arvostelu -arvostelu – kissakahvilan karvaisena omistajana joutuu tutkiskelemaan omaa sisintä

Calico ei sovi varmasti kaikille, mutta tätä on kaivattu.

Normaalisti kun aloitan pelin jossa saa luoda oman hahmon, pyrin pitämään kaiken melko avoimena. Mutta parrakkaana miehenä, pyrin aina valitsemaan sen parrakkaimman vaihtoehdon. Entä jos tämä ei olekaan mahdollista? Entä jos miehekkäin mahdollinen hahmo on vähintään androgyyninen, ellei jopa suorastaan naisellinen? Entä jos en pääse lataamaan maskuliinisuutta tappiin? Ensimmäisen maailman ongelmia.

Kaikki rakastavat minua

Pelihistoriani naisellisimman, sukupuolettoman hahmon luotuani pääsen rakentamaan perimääni kissakahvilaa maagisessa japinilaishenkissä maailmassa, jossa ei ole väkivaltaa eikä juurikaan ongelmia. Onnellisuus on pelin suurin tavoite, eikä hävitä voi. Tervetuloa stressivapaa life-sim, oman elämäni kissahenkilönä.

Calico ilmoittaa jo heti alkumetreillä, että kaikki eläimet ovat ystäviäsi ja niitä voitkin pyytää asumaan kahvilaan suurissa määrin.

Pikkupelejä ja pikkupulmia

Calico-pelin maailmaa pystyy avaamaan pieniä tehtäviä suorittamalla, samalla tutustuen kylän asukkaisiin. Kaikki on vaaleanpunaista, vai kuvittelenko vain, ja kaikessa on positiivisuutta. Ympäristöjä pääsee tutkimaan vaikka jäniksellä ratsastaen ja kahvilaan saa avattua uusia huonekaluja ja ruokareseptejä. Samalla pääoma kasvaa ja kapitalismi onkin pelin ainoa pahe.

Sisustuksen ja eläinten kanssa leikkimisen lisäksi suuressa roolissa on äärimmäisen huvittava kokkaus minipeli. Kokatessa pelaaja seikkailee minimuodossa valtavassa keittiössä pieniä QTE-osioita suorittaen ja ruoka-aineita kuljettaen. En voinut uskoa silmiäni kun ensimmäinen minipeli alkoi.

Kunnioittaen, sinun pörhösi

Olisi helppoa leimata Calico sen pinkkiyden ja lutuisuuden johdosta. Mutta peli toimii joka-osa alueella vaikka pientä klippausta onkin havaittavissa ja toisinaan kamera vaatii hieman manuaalista pyöritystä. Pelaaminen on kuitenkin miellyttävää ja ennen kaikkea tyttäreni loputtoman riemun seuraaminen vain tekee pelistä paremman.

Calico uskaltaa olla söpö, hölmö ja kiltti – arvoja joita maskuliinisessa ja toimintapainotteisessa pelimaailmassa soisi olla enemmän.