Far Cry 6 -arvostelu – Peli, joka tekee tappamisesta riemua

Far Cry 6 iskee juuri siihen suoneen, joka sai Far Cry -pelisarjan kukoistamaan kolmannessa osassa.

Vuonna 2012 Far Cry 3 räjäytti pankin avoimen maailman toimintaseikkailullaan, joka toi lootin keräämisen riemun, levelöinnin, aseiden keräämisen ja tuunaamisen sekä mahtavat etuvartioiden raidaamiset yhdessä paketissa ja loistavasti hiotussa kokonaisuudessa, jonka toinen pääpahis, Vaas oli niin ikoninen, että koko Far Cry -sarja nojasi tästä eteenpäin karismaattisen karmiviin pahiksiin.

Nyt vuorossa on pelisarjan kuudes osa, joka ei onneksi mene sieltä, mistä aita on matalin, vaan ennen kaikkea kolmosen huikeutta on yritetty tuoda osaksi kuudetta osaa – ja tässä on onnistuttu.

Ai niin, tämä arvostelu on tehty PC-formaatista, joka eroaa pelattavuudeltaan ja grafiikoiltaan konsoliversioista. Myös kuvankaappaukset saattavat poiketa konsoliversioista, sillä PC-versio sisältää HD-tekstuurit ja säteenseurannan.

Olipa kerran tyrannia

Yksinkertaisimmillaan selitettynä, peli sijoittuu kuvitteelliselle Karibian saarelle Yarelle, jota hallitsee Anton Castillo -niminen diktaattori. Yaran esikuvana on toiminut Kuuba, mutta sitä ei alleviivata. Castilloa näyttelee Breaking Bad, Better Call Saul ja The Boys -sarjoista tuttu Giancarlo Esposito.

Pelissä pelataan sissisotilas Dani Rojasina, joka yrittää palauttaa kansakuntansa entiseen loistoonsa. Dani voi olla joko nainen tai mies, pelaaja päättää. Ja sitten mennään!

Pelin tarina kertoo rankkoja ja ajankohtaisia pikkutarinoita muun muassa siitä, miten tietynlaiset olosuhteet johtavat imperialismin, fasismiin, pakkotyövoimasta, vapaan äänestyksen puutteesta sekä LGBTQ+-oikeuksista. Tarinasta ei sen enempää kannata mitään kertoakaan, sillä on parempi kokea se itse.

Tuttu ja turvallinen

Far Cry 6 on pelattavuudeltaan aivan kuten aikaisemmat Far Cry -pelit. Pelaaja taistelee ensimmäisen persoonan kuvakulmasta, eli silmistä katsottuna. Jotkin kartan kotipesät ovat kuitenkin kuvattu kolmannesta persoonasta. Mitään järkevää syytä tälle ei ole, eikä se tuo mitään lisäarvoakaan.

Aseita on jälleen kymmeniä erilaisia, ja jo heti pelin alkutunneilla päästään kokeilemaan niitä mehukkaimpiakin, eli panssarivaunuja ja liekinheitintä. Jos Far Cry 3, 4, tai 5 maistuivat, maistuu Far Cry 6 takuulla aivan yhtä hyvin.

Pelin tarinan yhtenä sanomana on julistaa tappamisen riemua eri aseilla. Sitä se onkin, vaikka kovin moraalista touhuahan se ei ole. No, peliähän tämä vain on – ja kivaa sellaista.

Valtava kartta täynnä kerättävää

Far Cry 6 -pelin työmaana toimii kuvitteellinen Yaran saaristo. Saaria on useita, mutta suurin niistä sisältää pääkaupungin ja tärkeitä pienenmpiä kohteita. Kaikki on tietysti täynnä sotilaita, aseita, tankkeja ja vittumaisia eläimiä, joiden kanssa ei tee mieli joutua käsikähmään.

Apunaan pelaajalla on edellisestä osasta tutu eläimet, eli amigot. Heti alkuun pelaaja saa apurikseen krokotiilin, mutta myöhemmin amigoita saa haalittua lisää.

Kartta on muidenkin Ubisoftin pelien tavoin täynnä kerättävää. Etuvartioita riittää valloitettavaksi ja se onkin pelin parasta herkkua tarinan ohella – varsinkin jos se tehdään hiippailemalla sarjatulituksen sijaan.

Kerättävää, salaisuuksia, erikoisaseita, auton osia, tuunausosia ja kaikenlaista loottia on kerättäväksi niin paljon, että sitä löytää joka paikasta koko ajan. Jos aikoo kerätä kaiken, saa peliin uppoamaan aikaa varmasti satoja tunteja. Myös omia tukikohtia saa kehittää Assassin’s Creed Valhallan tapaan.

Kaikeksi riemuksi kerrotakoon, että tällä kertaa alueet todella näyttävät erilaisilta keskenään ja yksityiskohtia on runsaasti. Ubisoftin perisyntiä, karttapaikkojen copy-pastettamista ei esiinny nyt samalla tavalla kuin ennen.

Itse tarina on suoraviivaista toimintadraamaa, jonka parissa yllätytään ja nauretaan. Kaava on tuttu 1980-luvun Hollywoodista, ja se toimii.

Uuden sukupolven grafiikkaa ja kokeellista teknologiaa

Far Cry 6 edustaa uuden sukupolven grafiikkaa yksityiskohtien määrässä, säteenseurannan tuella sekä uudella AMD:n grafiikanparannuskokeilulla, joka lisää pelin grafiikkaan yksityiskohtia Nvidian DLSS:n tavoin, mutta millä tahansa tehokkaalla näytönohjaimella. Jos näyttiksen jerkku ei esimerkiksi riitä natiiviin 4K-resoluutioon, parantaa AMD FidelityFX Super Resolution (FSR) kuvatarkkuutta tekoälyn kalkuloimana varsin onnistuneesti. Ruudunpäivitystä saadaan siis parannettua Ultra-grafiikoilla melkoisesti.

Säteenseuranta on tuettu ainoastaan säteenseurantaan kehitetyillä korteilla PC-versiossa, joten sellaista haluavan, on pelattava FC6 teho-PC:llä. Ainakaan toistaiseksi PS5 ja XBSX eivät tue säteenseurantaa – enkä ihmettele, onhan pelissä niin paljon avoimen maailman yksityiskohtia laskettavaksi, että säteenseurannan renderöinti olisi ollut konsoleille liikaa.

Kannattaako ostaa?

Far Cry 6 on taattua herkuttelua pelisarjan ystäville. Se on suuri uuden sukupolven toimintapeli, jossa riittää tekemistä. Pettymystä ei tarvitse pelätä, sillä Far Cry 6 laukaisee Vesa-Matti Loirin lailla sellaiset setit silmille, että ilo on jatkuvasti ylimmillään. Pelaamista ei tahtoisi millään lopettaa. Aina on jotain, minne suunnata seuraavaksi.

Onnistunut pelikartta on sekä suuri, että täynnä yksityiskohtia. Pelattavaa on paljon ja tarinakin imuisa. Onhan tämä sama jo tietysti nähty monta kertaa ennenkin, mutta ainakin itse nautin joka hetkestä kuudennnen Kaukoitkun parissa. Väkevä suositus seikkailun ja toiminnan ystäville.