2000 vuonna ykköspleikkarille ilmestynyt Final Fantasy IX palaa Switch-remasterointijulkaisun muodossa. Vieläkö peli on timanttia, vaiko onko enemmänkin kyse nostalgian havinasta?
Final Fantasy IX, elikäs ysi ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2000 Playstation pelikonsolille ja oli sarjan viimrinen PS1-osa. Samoihin aikoihin Square, joka ei silloin vielä ollut Enix (Dragon Quest -sarja) kanssa kimpassa vaan kilpasilla, ilmoitti myös Final Fantasy X -pelistä PS2:lle, sekä Final Fantasy XI -pelistä, joka oli online MMORPG.
FFIX-pelin tarinassa Zidanen iloinen rosvoteatterijoukko on kidnappaamassa prinsessa Garnetin kesken teatteriesityksen. Kaikkien kummastukseksi Garnet itse on löytänyt tiensä Zidanen joukkion Tantalus-alukselle, ja pyytää heidän apuaan pakenemiseen. Kuningatar Brahne ei pidä tästä yllätyksestä, vaan lähettää tuhoisat joukot Tantaluksen perään, ja kuten arvata saattaa, eipä aikaakaan kun koko maailman kohtalo on Zidanen ja kumppanien käsissä.
Uudelleenmuokkausta ja vanhan hiomista
Tätä tuoretta uudelleentuloa varten FFIX:n hahmomallit ovat saaneet kevyen terästyksen tekstuureihinsa, sekä esirenderoidut taustat jonkin sortin bilinear-softauksen. Hahmot näyttävät hyvältä, tausta suttuiselta ja aiheuttaa oikeiden kohtien löytymisessä ajoittain ongelmia.
Final Fantasy IX vei tyylillisesti FF7:n ja FF8:n modernisaatioiden myötä takaisin perinteiseen Final Fantasy -seikkailuun miekka ja magia -aikaan. Peli on täynnä viittauksia ja silmäniskuja sarjan aiemmille osille.
Pelissä on mukana myös pelinsisäinen korttipeli, joka kaameudestaan ja sekavuudestaan huolimatta on kevyen koukuttava.
JRPG-hengessä homma alkaa pienesti ja sitten hieman vastentahtoinen sankari sekalaisen kumppanilaumansa Kers joutuukin vastuuseen koko maailman kohtalosta.
Pelin lokaatiot olivat aikanaan todella nätit, nytkin mielenkiintoiset.
Villisti buustia!
Peli on saanut muutaman grindaus-lisän, jota syntyy satunnaisteluista, ja seikkailua varten muutaman valinnaisen helpotuksen boosterien muodossa. On 9999-vahinkoa, käytännössä loppumattomat HP:t ja Magiat, sekä turbonopeutta, jne. Peliä voi siis halutessaan hieman sujuvoittaa.
Boostereita tulee välillä kaipailtua, sillä peli on rytmitykseltään ja vuoropohjaiselta taistelutyyliltään hieman vanhahtava. Switch on erittäin pätevä alusta pelin pelaamiselle, sillä sopivan kokoiselta kannettavalta näytöltä peliä on suhteellisen nautinnollista pelata.
Kannattaako ostaa?
Charmikas tarina, veikeästi kirjoitetut hahmot, ja loppua kohti kasvava epiikka imaisee vielä vuosienkin jälkeen pelaajan mukaansa, vaikkakin presentaatio ei ole vanhentunut kuin hyvä viini. Ehdoton suositus JRPG-pelien ystäville ja lämmin suositus ensimmäiseksi Final Fantasy -peliksi, jos sarja on vielä tuntematon.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.