Finnish Army Simulator -arvostelu – ’Sento! Lepo! ’Sento!

Finnish Army Simulator tuo inttimuistot mieleen, olitpa sitten käynyt armeijaa tai et. Jos et ole käynyt, tämän pelin pelattuasi ainakin tiedät, millaista se on.

Finnish Army Simulator on juuri sitä, mitä se lupaa. Se tuo Suomen puolustusvoimain mahdollistaman kansalaisvelvoitteen ja -kokemuksen pelillisenä seikkailuna kaikkien saataville ja koettavaksi.

Pelistä voi saada osakseen joko hyviä flashbackejä, kamalia traumojen heräämisiä, varautumisen siihen, mitä ensi vuonna on oikeasti edessä tai kokea sen, josta miehet aina niin intohimoisesti niitä inttijuttuja alkavat illanvietoissa muistelemaan.

Finnish Army Simulator siis vie pelaajat palvelukseen ja näyttää oikeasti, millaista se on. Tämä peli herättää varmasti tunteita aivan jokaisessa suomalaisessa, joka sitä uskaltaa pelata.

Alokas Nönnönnöö

Pelin tarinassa alokas Nönnönnöö on kuin kuka tahansa suomalaisnuori, joka joutuu – tai saa mennä armeijaan suorittamaan palvelustaan. Matka alkaa bussista, jossa jännittyneet inttiinmenijät jauhavat hermostunutta läppää. Sitten tutustutaan kasarmiin, haetaan kamat, syödään ja opitaan tavoille. Ja siitä se sitten lähtee – seikkailu valla verta.

Ja mikä ihmeen Nönnönnöö? Se on armeijatermi taistelijan nimestä, joka on anonyymi esimerkkinimi. Toimii siis vallan hyvin päähahmon nimenäkin.

Iso kokonaisuus, mutta yksinkertainen ja hauska

Suomen armeijaa simuloiva peli on iso paketti, joka oikeasti simuloi puolustusvoimain palveluskokemusta. Mikä uskomattominta, peli on täynnä suomenkielistä dialogia – ja vieläpä uskottavasti ääninäyteltynä. Dialogi alkaa heti pelin alusta ja melkein tulee olo, että onko tämä nyt joku Salkkarit-simulaattori paskalla ääninäyttelyllä, mutta ei ole.

Pelin hahmokavalkadista löytyy hauskoja – ja uskottavia persoonia, joita muistan itsekin kohdanneeni. Kirosanoja viljellään samaan tahtiin kuin itsekin pärisen päivittäiskielenkäytössäni, joten tunnelma on siten kotoisa.

Hämmentävää on myös se, että koko kokonaisuus on onnistuttu pelillistämään niin, että se tuntuu juuri samalta kuin armeijassa olo. Esimerkiksi varusteet pitää opetella ulkoa ja pukea ne manuaalisesti vaatekaapista. Hampaat pitää pestä ja paskallakin istutaan tuhtia tunkkia vääntämässä. Marssi pitää suorittaa oikeassa tahdissa ja sulkeisissa pitää muistaa oikeat näppäinkombot, jotta seisotaan asennossa, levossa tai ojennuksessa.

Dialogia hyödynnetään myös kommunikointiin. Pelaaja joutuu ajoittain valintojen eteen, joissa kohtalo sinetöidään.

Pelaaminen helppoa ja suoraviivaista, mutta silti ajoittain yllättävän haastavaa ja armotonta – aivan kuten taistelijan arki armeijassakin. Esimerkkinä rastisuunnistus sekä punkan petaus, joka vitutti armeijassa ja vituttaa tässäkin.

Paljon – jopa liikaa muistoja

Finnish Army Simulator tuo mukanaan valtavasti muistoja eikä kaikki ole siitä kultaisimmasta päästä. Aivan ensimmäisten päivien akana alkaa jo ahdistaa, että onko tässä tosiaan 165 tai 347 ”tasoa”, eli päivää, jotka pitää lusia pois. Ja jos minua ahdistaa moisen suorituksen pelaaminen, niin miten kova homma on ollut tehdä nuo kaikki päivät devaajien toimesta. Siinä on kyllä kylvetty armeijamuistoissa varmasti niin paljon, että ne ovat tulleet jo syvälle uniin. En kadehdi.

Pelaaminen ja tämän seikkailun läpi käyminen ei kuitenkaan ole tuskaa, vaan viihdettä. Sitä siivittävät aidosti hauskat hahmot, tilanteet ja dialogit.

Graafisesti E-luokkaa, äänet A-luokkaa

Kuten odottaa sopii, ei Finnish Army Simulator omaa viimeisimpiä Unreal 5.1 -ominaisuuksia säteenseurannan ja nanite-grafiikan saralla, vaan peli muistuttaa enemmän My Summer Caria ja 1990-luvun 3D-pelejä – vain suuremmilla pikseli- ja polygonimäärillä.

Tekstuurit ovat hyviä ja osin korkearesoluutioisia, mutta valaistus ja varjot olisi voinut olla aidompia. Indie-tunnelma on vahva.

Grafiikka ei ole tässä pelissä missään tapauksessa pääosissakaan. Pelin pääpaino on ainutlaatuisessa pelikokemuksessa, aidossa simulaatiossa ja huumorissa.

Äänisuunnittelu on itse asiassa yksi pelin suurimmista onnistujista. Dialogin lisäksi musiikkia pitää kehua. Se ammentaa 1990-luvun alun Vääpeli Körmy -sarjasta ja pärähtää käyntiin aina kun pelissä tulee ns. tylsiä kohtia. Nuo kohtaukset etenevät musan tahdissa hyvällä temmolla ja positiivisella sykkeellä.

Kannattaako ostaa?

Finnish Army Simulator on harraste-indiepeliksi yllättävän viimeistelty ja hyvin suunniteltu kokonaisuus. Siinä missä kulttipeli My Summer Car oli veikeä, mutta kovin keskeneräisen oloinen, on Finnish Army Simulator enemmän kuin valmis peli ja valmis varusmiespalvelukokonaisuus, jossa edetään päivä kerrallaan seikkailusta toiseen.

On pakko arvostaa sitä kaikkea vaivaa, joka pelin tuottamiseen on nähty. On varmasti ollut jopa hieman häiriintynyttä elää vielä viisi vuotta oman armeija-aikansa jälkeen sitä kaikkea uudelleen pelinkehittämisen parissa. En kadehdi, vaikka ei oma taistelija-aikani traumaattista ollutkaan.

Koska peliä voi käyttää ihan aidosti valmistautumiseen omaa palvelusaikaansa varten, on todella suositeltavaa, että 16- ja 17-vuotiaat tutustuvat tapaukseen. Ehkäpä tämän myötä armeija ei sitten enää tule sokkina, kun kaikki onkin jo tuttua.

Finnish Army Simulator on ainutlaatuinen peli, joka olisi voinut olla yhden illan vitsi, mutta onkin oikeasti laadukas ja hyvin suunniteltu kokonaisuus.