Forzaa avoimella pelimaailmalla? Voiko tämä olla edes totta?
Kehittäjän takaa ei kuitenkaan löydy tuttu ja turvallinen Turn 10, vaan pulju nimeltä Playground Games. Tässä vaiheessa herää epäilys, eikai Forzan nimeä ole vedetty lokaan. Onneksi Playground Gamesin joukoista löytyy tunnettuja autopelikehittäjiä, ja tietenkin Turn 10:llä on oma lusikkansa pelissä.
Juonentynkää rakennetaan ihanan kliseisellä "ole kaikista kovin kuljettaja" -eepoksella jenkkihapatuksen säestämänä. Tarkoituksena siis kerätä erivärisiä rannekkeita ja nousta kaikkein nopeimmaksi kuljettajaksi Forza Horizon -festivaaleilla. Joka rannekeluokassa on aina "pääpahis" joka pitää voittaa. Kyseinen pahis tietenkin mainostaa parhauttaan jokaikisen kisan alussa, ja tätä ei tietenkään voi skipata. Sama pätee radiossa huutelevaan naishenkilöön, joka ei edes huviajelulla suostu pitämään päätään kiinni.
Alussa nenän eteen lyödään vanha VW Corrado. Olisin mielelläni valinnut alussa itse auton, mutta minkäs teet. Autoja on vähemmän ja viritysmahdollisuudet rajatumpia, kuin Forza Motorsportissa. Jousituksen, vaihteiston ja muiden asetuksia ei voi säätää lainkaan. Ensimmäiselle kisapaikalle matkaa tehdessä ei enää auto harmita, sillä ehtiipähän katsella maisemia. Ja kyllä niitä kelpaakin katsella. Coloradon syksyiset puut ja lakeudut ovat todella kaunista katseltavaa. Tähän vielä upeasti mallinnetut unelma-autot niin kyllä kelpaa napsia kuvia autoista upeissa maisemissa. Ikävä kyllä maisemat ovat nopeasti koluttu läpi, ja vaihtelevuutta saisi olla enemmän.
Äänimaailma on kunnossa. Autot kuulostavat erillaisilta ja pikkuhoppa eroaa isosta V8:sta. Ainut kritiikin aihe on hikiset kolme radiokanavaa, joista vain yksi on en edes etäisesti kuunneltavan arvoinen. Valitettavasti tämäkin alkaa toistaa todella nopeasti itseään vähäisen kappalevalikoiman takia.
Kisoja ajellessa radoilla on huomattavasti Motorsporttia sekavampi tunnelma. Tiet kun eivät ole ennestään tuttuja ja tietokone ajelee siellä täällä kanssakilpailijoita tai vastaantulijoita väistellen. Välillä taas on vaikea erottaa mihin suuntaan risteystä seuraavaksi pitää mennä. Lisäksi ajomaailman vapaus rajoittuu pääasiassa teille. Muutamassa paikassa on avoimempaa aluetta, mutta pääasiassa teiden reunamat ovat tiukkaan aidalla rajatut. Nopeammissa autoluokissa rupeaa vastaantulijatkin häiritsemään.
Naurettavin kaikista on harmaata kiveäkin kovemmat pensaikot, mistä ei mennä läpi edes suomalaisella perkeleellä. Mukana on myös erikoisuutena hiekkapätkiä, ajomalli toimii hyvin myös hiekalla.
Mutta, siinä vaiheessa kun alle löytyy se oikea auto, tie ja vuorokaudenaika. Siinä vaiheessa unohtuu kaikki pienet virheet. Avoin maailma yhdistettynä Forza Motorsportin lievästi kevennettyyn fysiikkaan, siinä on sitä jotain. Huomasin nauttivani enemmän siirtymävaiheista kisojen välissä ja ajelevani ympäri Coloradoa ihan vain huvin vuoksi. Pelkällä ajelulla voi kasvattaa saavutuksia, rikkoa bannereita joista saa alennusta viritysosista. Lisäksi radiokanavalta tulee välillä vinkkejä latolöydöistä, joissa odottaa joku vanhempi klassikkoauto.
Itse suurena Forza Motorsport -fanina pelkäsin ennakkoon Horizontin saapumista, mutta turhaan. Rata-ajelut ajan edelleen Motorsportilla, mutta vapaa kruisailu menee ilman vastaan sanomista Horizontille.
Kimmo Kajander
