Metsästys on harrastus, joka vie aivot narikkaan ja puhdistaa mielen. Kaupan päälle hyvä reissu tuo mukanaan luomuriistaa, josta nautitaan kesägrilli-illoissa vielä syksylläkin.
Virtuaalisessa versiossa laji on todella paljon edullisempaa, sillä luvat eivät maksa erikseen, aseet ovat halpoja, tähtäimiä ja tykkejä on valikoimissa enemmän kuin Suomessa voi uneksiakaan ja jalkajousellakin pääsee saalistamaan. Lisäksi hyttysen pistoja ja punkkeja ei tarvitse ottaa huomioon. Mutta… kukistaako Hunting Simulator 2 erinomaisen theHunter: Call of the Wildin?
Koska kyseessä on simulaattori, ei pelissä ole tarinaa kerrottavaksi. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että peli ei olisi viihdyttävä. Tarina luodaan itse omilla valinnoilla. Mihin aseisiin ja tarvikkeisiin alkupääoma sijoitetaan ja mitä alueita lähdetään harventamaan. Kokemus on parhaimmillaan varsin maukas.
Pelialueita on kolme; Colorado, Teksas ja ”Eurooppa” (eli Tšekki ja Romania). Näissä jokaisessa on kaksi erilaista aluetta tongittavaksi, eli yhteensä kuusi isoa karttaa.
Erilaisia aseita ja metsästysvarusteita on 75 kappaletta. Ne ovat vieläpä virallisesti lisensoitua. Mukana mm. Winchester, Browning, Sako, Tikka, Verney-Carron, Barrett, Bear Archery ja Beretta. Namskis!
Mitä mukaan metsälle?
Peli noudattelee hyvinkin samaa mekaniikkaa kuin ensimmäinen Hunting Simulator. Grafiikkaa on paranneltu ja mekaniikoita lisätty. Nyt ilman lisenssejä ei ole ampuminen elukoita ja ammuksellakin on merkitystä. Liian pienellä kaliiperilla peuran perseeseen ammuttu luoti menee eläinrääkkäyksestä, joten siitä saa sakkoja. Samoin sorsaa ei saa ampua sillä järeimmällä snaipperilla, joka on kohtuutonta.
Mekaniikat ovat siis identtiset edellisen pelin kanssa. Liikkuminen on hitaanlaista ja kankeahkoa, mutta PC:llä hyvin säädettävissä. Mitään Far Cry – tai Call of Duty -kokemusta ei sovi kuitenkaan liikkumiselta odottaa. Aseella ampuminen on kuitenkin tuttua, joten jokainen shuutteri on varmasti nopeasti kotonaan.
Pelin yksinkertaisesti ärsyttävin asia on ESC-napin toimimattomuus. Kaikissa valiikoissa peruutetaan taaksepäin backspace-napilla, joka on sekä ärsyttävää, että huonoa käyttöliittymää. Kaiken lisäksi tätä ei voi edes vaihtaa. Kuulostaa pikkunillitykseltä, mutta valikot ovat suuressa roolissa, joten tämä nyanssi on jatkuvasti läsnä. Valikkoneppailu on selvästi suunniteltu konsolit edellä.
Kaunis kuin kauriin pää seinällä?
Graafisesti peli on niin näyttävä kuin pienen budjetin simulaattorilta sopii odottaa. Kiittäminen tästä on Unreal 4 -pelimoottoria, jolla peli on väsätty. Eri alueet ovat selkeästi eri näköisiä ja kasvillisuudeltaan tiheitä. Valaistus on näyttävä, joka lisää realismia.
Aseet ovat esikuviensa näköisiä ja täynnä yksityiskohtia. Sama koskee myös eläimiä. Graafisesti pelin voi sanoa olevan laadukas tapaus.
Äänet ovat taattua luontosaastetta. Aivan aitoa metsäkävelyä kokemus ei päihitä, mutta kyllä tässä tunnelmaan pääsee. Hyttysten ininää kyllä vielä kaipaisi, mutta muiltaosin äänisuunnittelun voi tuomita olevan kelpoa. Musiikki ei kuitenkaan ole sitä, mitä itse laittaisin Spotifyn soittolistoilleni.
Kukistaako kilpailijansa?
Hunting Simulator 2 -pelin pahin haastaja on vuonna 2017 julkaistu theHunter: Call of the Wild. Ensimmäinen Hunting Simulator jäi em. pelin jalkoihin pahasti. Kakkonen kuroo välimatkaa kiinni roimasti, mutta valitettavasti theHunter: Call of the Wildin laatuun ei vieläkään ylletä. Hunterissa kun on sujuvampi ohjaus, paremmat grafiikat, mönkkärit, teltat ja co-op-moninpeli. Nämä seikat vievät kyllä HS2:sta kuin kalkkunaa talutushihnassa.
Kannattaako ostaa?
Vaikka Hunting Simulator 2 häviää theHunter: Call of the Wild:lle, ei peli silti ole huono. Päin vastoin. Hunting Simulator 2 on mitä mainiointa slow food -peliviihdettä, jossa pelaaja voi ottaa iisisti ja kerätä rahaa taktikoimalla. Kaiken lisäksi oma apukoira tuo jotain uutta koko genreen, piristäen metsästyskokemuksen yksinäisyydestä ihmisen ja tekoälyeläimen yhteiskokemukseksi.
Jos Hunting Simulator 2 -peliä ei halua heti sen julkaiussa hankkia, kannattaa sitä ehdottomasti harkita alennusmyyneistä. PC-versio on kuitenkin tässä tapauksessa se paras vaihtoehto, sillä tähtääminen hiirellä on niin paljon nautinnollisempaa kuin peliohjaimen tateilla.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.