Mainos
Vuonna 1994 valmistunut Street Fighter oli hirveä kalkkuna. Elokuva epäonnistui kertomaan tarinan supersuositusta pelistä ja meni kaikilla tavoilla sieltä mistä aita on matalin. Tähän on kuitenkin syynsä.

Jean‑Claude Van Dammen, Raul Julian ja Kylie Minoguen tähdittämä Street Fighter perustui saman nimiseen tappelupeliin. Pelillä oli massiivinen yleisö, joten odotukset olivat vuonna 1994 katossa. Elokuva tahkoikin paljon rahaa, mutta leffa itsessään oli hirvittävä pökäle.

Ohjaaja Steven E. de Souza ei voinut tuolloin puhua mitään kulisseissa tapahtuneista asioista, mutta nyt voi.

Mainos

Vastoinkäymisestä toiseen

– Kuvasimme elokuvan lähes kokonaan Thaimaassa. Siellä oli helvetillisen kuuma ja hiostava. Kaikki näyttelijät ovat uupuneita ja se näkyy elokuvassa. Se oli hirveää, Souza aloittaa.

Elokuvan oli alunperin määrä kunnioittaa pelejä enemmän. Päähenkilöinä piti olla taistelulajien mestareita, joiden koreografioihin ja huikeisiin taisteluhetkiin elokuvan piti nojata. Peliyhtiö Capcom halusi päärooleihin kuitenkin merkittäviä Hollywood-nimiä, joten 30 miljoonan euron budjetti valahti kuralle heti kättelyssä. Van Damme ja Raul Julia veivät leijonan osan.

– Raul Julia kärsi tuolloin vatsasyövästä. Se oli haastavaa aikaa. Jouduimme lykkäämään hänen suorituksiaan aivan kuvausten loppuun. Silti hän on nuutunut ja huonovointinen – se näkyy kaikkialla elokuvassa, Souza muistelee.

Koska elokuvan budjetti imettiin kuiviin, ei rahaa ollut käytössä kuin välttämättömämpiin asioihin. Monessa jutussa oikaistiin. Näyttelijöille ei ollut mahdollista opetaa peleistä tuttuja taistelulajeja. Esimerkiksi Ryu:ta esittävä Byron Mann ei tiennyt yhtään, miltä Ryu-hahmon edes pitäisi näyttää tai miltä vaikuttaa.

Mikään haasteista ei kuitenkaan ollut niin haastava kuin itse Jean‑Claude Van Damme. Van Damme oli alusta saakka täysin yhteistyökyvytön.

Van Damme piti raahata väkipakolla estradille

– Kamelinselän katkaisi tapaus, jossa Van Damme murjotti trailerissaan. Assistenttini ei saanut häntä ulos kuvauksiin. Minä en saanut häntä ulos kuvauksiin. Lopulta tuottaja joutui hakemaan hänet. Van Damme tuli ulos kuohuviinipullonsa kanssa ja naukkaili siitä. Valitin, ettei moinen ole hyvien työtapjen mukaista. Van Damme alkoi vihata minua siitä hetkestä saakka, Souza kertoo.

Lopulta yhteistyö Van Dammen kanssa kävi niin vaikeaksi, että hänet oli huumattava kokaiinilla, jotta elokuva saatiin kuvattua. Hänellä oli aina jokin tekosyy eikä lainkaan motivaatiota.

Blankaa näyttelevän Robert Mammonen tapaus on hyvin samankaltainen. Hän viihtyi myös trailerissaan ilman aikeita osallistua kuvauksiin.

Elokuva saatiin kuitenkin kuvattua ja leikattua valmiiksi ajallaan. Se tuotti lopulta maailmanlaajuisesti 105 miljoonaa dollaria, johon Capcom oli varsin tyytyväinen.

Voit lukea lisää elokuvan tuotannon sattumuksista The Guradianin jutusta, tästä.