2K Games ilmaisi julkaisuaikeensa Mafia Trilogy -paketille, jonka ensimmäiset remasteroidut pelit, Mafia II: Definitive Edition ja Mafia III: Definitive Edition julkaistiin heti ilmoituksen jälkeen. Varsinainen herkkupala, Mafia: Definitive Edition saapuu vasta syksyllä, joten otimme ennakkomakupalat arvosteluun.
Koska Mafia III: Definitive Edition ei ole remasterointi, eikä oikeastaan millään tavalla uusi, paitsi integroitujen lisäosiensa myötä, emme juuri paneudu sen tarinaan tai seikkoihin sen enempää loppukappaletta lukuun ottamatta. Voit lukea Mafia III -pelin arvostelun tästä.
Mafia II uudelleentuunattuna
Sen sijaan Mafia II: Definitive Edition tarjoilee remasterointia. Vuonna 2010 julkaistu avoimen maailman, GTA-tyylinen rikossimulaatio muistetaan loistavasta tarinastaan ja hauskasta kokonaisuudestaan. Mitä uutta remasteroitu versio siis tarjoilee?
Mekaniikat, fysiikat ja pelattavuus
Mafia II on kuin mikä tahansa kolmannesta persoonasta pelattava avoimen maailman toimintapeli. 10 vuotta sitten juuri tämä genre oli kuuminta kuumaa, etenkin kun GTA-pelit olivat tehneet pelimuodosta niin nautinnollisen. Mafia II ei astunut helppoon rakoon, joten sen oli erotuttava.
Mafia II:ssa pelaaja ottaa nuoren italiaanon, Viton roolin ja taistelee tiensä pohjamudista mafiahierarkian huipulle New Yorkin kaduilla.
Itse pelattavuus on kohtalaisen ketterää ja varsinkin PC:llä nopeasti omaksuttavaa ja intuitiivista. Tähtääminen on ajoittain kankeaa, sillä vaikka kiikari olisi vihollisen kuulan kohdalla, luodit saattavat silti viuhua kovaa ohi kohteesta.
Autoilla ajaminen on simulaatio-tilassa hauskinta aikoihin. On hämmentävää, miten 2K Games onkin aikoinaan osannut luoda näin hyvän ohjattavuusmallin. Moni pelaaja takuulla vihaa sitä, sillä simulaatiotilassa, se on hyvin simulaatiomainen ja vaikea… mutta yllättävän aito. Driftailu lumella on kivaa ja kolarit tuntuvat rajuilta.
Pelattavuuden saralla Mafia II: Definitive Edition ei tuo mitään uutta alkuperäiseen. Kaikki mekaniikat ovat tismalleen identtisiä Mafia II (Classic) -version kanssa.
Graafiset erot
Suurimmat erot Mafia II: Definitive Edition -tapauksessa ovat juuri graafiset erot. Peliä on parannettu monella saralla, joista suurimmat erot ovat hahmojen kasvojen yksityiskohdissa.
Siinä missä alkuperäisen version hahmot olivat ajalleen tyypillisiä pökkelöitä, on Definitive Editionin hahmot ryppyisempiä ja karvoituksiltaan aidompia. Myös ilmeiden animaatioita on parannettu suuresti.
Pelimaailmassa päivitykset ovatkin sitten pienempiä. Lumiset kadut ovat kyllä kyllästetty uusilla kinoksilla, mutta muiltaosin pelin remasterointi on yllättävän laiskaa ja laskennut lähinnä tarkempien tekstuurien ja dynaamisempien bump- ja normal mappien varaan.
Pelin renderöintimoottorin valotehosteita on myös paranneltu, joka luo uskottavammat varojot ja sen myötä realismia. Siinä kuitenkin kaikki. Katso vaikka videoltamme:
Kenen tämä kannattaa ostaa?
Mafia II: Definitive Edition muuttuu nopeasti itseään toistavaksi ja se tuntuu vahvasti vanhentuneen oloiselta. Silti sen tarina on niin hyvä, että se kannattaa pelata jo pelkästään sen vuoksi läpi. Lisäksi deffuversioon kuuluu kaikki kolme lisäosaa; The Betrayal of Jimmy, Jimmy’s Vendetta ja Joe’s Adventures, joten pelattavaa kyllä saa koko rahan edestä.
Mafia III: Definitive Edition sisältää myös kaikki kolme lisäosaansa, joista Faster, Baby! on suorastaan loistava.
Suurimmat odotukset langetetaan kuitenkin syksyllä julkaistavalle Mafia: Definitive Edition -pelille, joka on täysin uudelleen rakennettu remake alkuperäisestä Mafia-pelistä. Grafiikkamoottorina toimii Mafia III:n engine ja peli on luotu tarinaa myöten kokonaan uuteen kuosiin. Parasta on se, että Mafia Trilogy -bundlen ostajalle Mafia: Definitive Edition kuuluu pakettiin mukaan.
Mikäli Mafia-pelit on syystä tai toisesta jääneet kokonaan pelaamatta, kannattaa trilogiapakkaus ehdottomasti ostaa. Tyrkyllä on viihdepaketti, josta riittää puuhaa reilusti yli sadaksi tunniksi.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.