Mainos

Mario vs. Donkey Kong lisää nimensä uudelleenjulkaisujen listaan. Kankeampi Mario hieroskelee aivonystyröitä, mutta kuinka montaa niistä? 

Notkea kuin rasvattu salami, viikset joilla voisi mussuttaa muffinia viikkokausia, lätsä joka ei auringonpaahdetta pelkää. Tätä kaikkea on kaikkien tuntema ja monien fanittama Mario-veljesten Mario. Kyllä, hänen nimensä on Mario Mario.

Liukkaasta tasoloikkailusta tunnettu Brooklyniläinen sieniä mussuttava putkimies kankeutetaan kihdillä ja isketään tasoloikasta pulmaloikkailun maailmaan. Lopputulos virittelee vahvaa kognitiivista dissonanssia, kuin tupakoitsija joka nauraa pikaruokaa nauttivia.

Mainos

Ensimmäinen Donkey Kong peli ilmestyi kolikkopeliaikana 1981, aikana, jolloin disco oli juuri kuollut. Sattumaako? Todennäköisesti. Donkey Kong nimeä kantanut peli oli myös Marion ensi esiintyminen. Silloin hän ei ollut vielä niin super, vaan enemminkin geneerinen viiksekäs raksamies.

Erinäisiä polkuja ja pelejä pitkin 2004 ilmestyi Mario vs. Donkey Kong Game Boy Advancelle, ja nyt 20 vuotta myöhemmin Nintendo Switchille. Pientä ehostusta lukuunottamatta juuri mikään ei ole muuttunut.

Onko Mario vs. Donkey Kong kuitenkin hauska pelattava, onko siitä työpäivän jälkeistä viihdettä ja aivonystyröiden espanjalaista hikistä viiksekästä hierojaa?

Värisevät Mario-lelut

Pelin tarivassa Donkey Kong on varastanut säkillisen Mini-Marioita, Marion on kerättävä ne takaisin. Haistan Oscar-ehdokkuuden.

Kihti-Mario

Mario vs. Donkey Kongissa Mario ei ole kuin rasvattu salami, vaan ennemmin kulta-aikansa taakse jättänyt kihdin rampauttama entinen telinevoimistelija. Jokainen hyppy ja hyppylaji on mietittävä tarkkaan, kun Mario joutuu setvimään tiensä ahtaissa maisemissa. Liikehdintä on raskasta, hidasta ja kovin epämariomaista.

Jokainen kenttä on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä haetaan avain, toisessa haetaan vihollisten ympäröimä Mini-Mario. Vihollisten päälle pomppiminen ei listi vihollisa, vaan niitä voi käyttää pomppualustana ja heiteltävinä esineinä, hieman kuten Super Mario 2:ssa.

Pulmien taso on suunnattu perheen kuolaaville osapuolille, eivätkä aivonystyrät saa juurikaan vahvaotteista hierontaa. Pelaamisen jäljiltä aivonystyrät tuntuvat enemmän kevyen lääpityltä, kuin virkistyneiltä.

Mukana myös extra-helppo vaikeustaso ja kaksinpeli tuplalobotomiaa kaipaaville. Pelissä on myös kaksi täysin uutta maailmaa uusine ympäristöineen, eli vaikka vanhat kentät ovat 1:1 sitä mitä GBA:llakin, on pelissä kuitenkin jotain uutta alkuperäisen pelanneille.

Vähä lisäpikselii ja premium-resoluutioo

Mario vs. Donkey Kong näyttää toki alkuperäistä huomattavasti paremmalta. Graafinen ilme on New Super Mario Bros. -peleistä nyysittyä, joten siinä on penniä sopivasti venytetty. Mario on siitä vekkuli kaveri, että sen voi heittää mihin vain ja silti siihen tarttuu seteleitä kiinii.

Musiikit ovat saaneet orkestraalista otetta ja äänet taattua Mariota.

Kannattaako ostaa?

Mario vs. Donkey Kong on vähän turhan helppo paketti, että siihen jaksaisi vilkkaan aivotoiminnan omaava iskeä näppejään. Nuoremmille suunnattu aivoittelu on kuitenkin sen verran hidastempoista, että tylsistymisen mahdollisuus kasvaa. Peli on kuitenkin Mario-peli ja Mario on aina Mario on aina Mario on aina….

Mainos
ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
Mario vs. Donkey Kong
57 %
Edellinen artikkeliSquid Game -kohusarjan toinen kausi saapuu joulukuussa Netflixiin
Seuraava artikkeliMicrosoft paljasti Gamescom-suunnitelmansa – luvassa yli 50 uutta peliä
Juhani Kakko
Taide – Media – Teknologia. Elokuva ja pelit, koska niissä yhdistyvät taide ja teknologia. Teatteri, koska on tehnyt sitä aina. Impro, koska ei tarvitse muistaa vuorosanoja. Musiikki, koska se on henkireikä. Kirjat, koska aina voi oppia jotain lisää. Liikaa siistejä juttuja, liian vähän aikaa ja uteliaisuus pitää aina nälkäisenä.
mario-vs-donkey-kong-arvosteluMario vs. Donkey Kong on ihan mukiinmenevä ja sinne mukiin se saa myös jäädä. Parempiakin Mario-pelejä olisi uusittavaksi.