Mainos
Marvel’s Spider-Man 2 tuo ei yhden, vaan kaksi Hämähäkkimiestä New Yorkiin, joka on tuplasti suurempi kuin aikaisemmin.

Marvel’s Spider-Man (2018) oli ensimmäinen sataprosenttisen onnistunut Spider-Man-peli ehkä koskaan. Samalla se rikkoi Pleikkarilla myyntiennätyksiä ja päätyi lopulta myös kasvonsa vaihtaneineen Peter Parkereineen PC:lle. Hämähäkkimies-menestyksensä myötä ei ollut yllätys, että jatko-osa on tulossa, mutta voiko Marvel’s Spider-Man 2 todella tuoda enää mitään sellaista uutta pöytään, jota ei oltaisi nähty jo ensimmäisessä osassa ja sen Miles Morales -lisäosassa?

Mainos

Hyvästi PS4-aika, tervetuloa uusi konsolipolvi

Hämähäkkimiehen toinen Pleikkariseikkailu on ensimmäinen suuri AAA-peli Sonylta, joka ei ole enää PS4-konsolille sopiva. Spider-Man 2 on siis PS5-yksinoikeus ja täten Sonyn tapa ilmoittaa, että PS4-aikakausi on nyt lopullisesti ohi. Ja onhan jo aikakin, sillä elämme PS5-konsolin eliniän puoliväliä, jota tosin koronapandemia on jarruttanut aiempia konsolisukupolvia enemmän. Kohta markkinoille pukkaa myös paranneltu versio PS5:stä, joten napanuora on senkin vuoksi edelliseen sukupolveen jo katkaistava.

PS5-yksinoikeus näkyy ennen kaikkea pelin grafiikoissa. Säteenseuranta piirtää pehmeät ja terävät varjot ja miljoonat New Yorkin ikkunat ja metallipinnat heijastavat kaiken ympärillään olevan. Palataan grafiikoihin kuitenkin myöhemmin tässä arvostelussa.

Spider-Man liitää seitillä New Yorkin kaduilla.
Kaupunki on täynnä ihmisiä ja autoja. Kaikki pinnat peilaavat ja säätehosteet ovat ajoittain silmiähiveleviä.

Double Penetration – eli kaksi Hämistä on tuplasti parempi?

Marvel’s Spider-Man 2 -peliä tähdittävät molemmat ensimmäisestä osasta tutut Hämikset, eli Peter Parker ja Miles Morales. Pelaaja voi vaihtaa vapaassa tilassa kumpaa tahansa Hämykkää milloin haluaa, mutta joissain tehtävissä on tarinankerronnan etenemiseksi pelattava ennaltamäärätysti joko Petellä tai Milellä.

Pelillisesti Spider-Man 2 on kuin ensimmäinen ja sen lisäosa, mutta ominaisuuksia ja liikkeitä on tuotu reilusti lisää. Nyt esimerkiksi taitopuu kattaa Peterin, Milesin ja vielä molempien yhteisen kykyhaaraston. Eli päivitettävää riittää kolmen taitopuun verran.

Taitopuukuva.

Pukuja löytyy myös kamala määrä. Molemmille on omansa ja useimmista puvuista voi jatkojalostaa vielä omat värivariaationsa. Myös aseita ja työkaluja on edellisten pelien tapaan.

Eri pukuja.
Pukuja on tarjolla kummallekin Hämikselle kasapäin.

Massiivinen Omena

New York on niin ikään laajentunut tuplakokoiseksi. Nyt nimittäin Mahattanin lisäksi pääsee myös East River -joen toiselle puolelle, jossa on yhtä suuri pelialue seititettäväksi kuin jo tutuksi käynyt aluekin.

Pikasiirtyminen on nyt nopeampaa, sillä metroanimaatiota ei tarvitse enää odotella. Liikkuminen on toki muutenkin nopeampaa, koska apuna molemmilla Hämiksillä on liitopuku. Enää ei tarvitse jatkuvasti kyttäillä korkeita taloja, joihin seitti luultavasti tarttuu tai on tarttumatta. Liitäminen on huoletonta ja nopeaa.

Spider-Man talon katolla, josta avautuu New Yorkin panorama.
New York on tuplasti suurempi kuin aiemmassa pelissä.

Vaikka kartta on suurempi, on se myös monipuolisempi. Tarina nimittäin vie Hämiksen monenlaisiin sisätiloihin, toimivaan huvipuistoon, jossa suurin osa laitteista on kokeiltavissa ja monenlaisiin erilaisiin paikkoihin, jotka ovat täysin odottamattomia.

Ja koska kaikkiin tiloihin ei voi mennä trikoot yllä, osa pelistä pelataan siviilikuteet yllä. Eli esimerkiksi Peter Parkerina pääsee tallustelemaan ja jopa fillaroimaan NY:n kaduilla.

Peter Parker kävelee startup-firmassa.
Tarina vie Peterin lukuisiin uusiin paikkoihin, joihin ei pääse suoraan kadulta. Kaikki ovat ääriään myöten täynnä yksityiskohtia.

Koska kyseessä on Sonylta jälleen miljoonapanostus, on sanomattakin selvää, että tarinaan on panostettu. Paikoin mieleen tulee jopa The Last of Us -vibat, sillä dialogin osuus on niin suuri ja ratkaiseva. Kyseessä on siis valtava viihdetuote, jonka tekemisessä ei devaajien selkärankoja ole suotta säästelty.

MJ hymyilee Peterille.
Koko peli on tekstitetty suomeksi.

Kaikki heijastaa kaikkialta

Graafisesti Marvel’s Spider-Man 2 hyödyntää reippaasti enemmän ja paremmin PS5:n graafisia mahdollisuuksia kuin Miles Moralesin oma seikkailu. Heijastukset ovat laadukkaamman näköisiä, peilaavia pintoja on enemmän ja piirtoterävyyskin on aiempaa tarkempi.

Myös piirtoetäisyys on valtava. Toki yksityiskohdat vähenevät, mitä kauemmas katsoo, mutta uusi konsolipolvi näkyy selkeästi graafisessa laadussa. Yksityiskohtia on muutenkin parannettu esimerkiksi niin, että kun Hämis niistää liitäessään puita, niistä irtoaa lehtiä, jotka lentävät Hämiksen mukana taivaille.

Spider-Man on sitonut rosvoja seittiin langalle.
Spider-Man voi nyt kutoa seittilankoja seinästä seinään ja kulkea huomaamatta vihollisten yllä.

Äänimiksauksesta ei ole paljon sanottavaa. Riittää maininta siitä, että äänet ovat Hollywood-tasoa.

Hämähäkkimies aurinkoa vasten siluettina.

Kannattaako ostaa?

Marvel’s Spider-Man 2 on suunnaton tekninen taidonnäyte Imsomniac Gamesilta ja Sonylta. Peli on esimerkillinen tapaus siitä, millainen nykyaikaisen AAA-pelin tulisi olla. Se on valtavan kokoinen ja hurjan yksityiskohtainen. Se panostaa hyvään tarinaan ja tyydyttää vannoutuneimmankin Spider-Man-fanin toiveet.

Mainos