Monster Hunter: World tähtää ensimmäistä kertaa laajemmille markkinoille. Pitääkö pelisarjan ydinluuppi vielä otteessaan?
Pelin tarinassa metsästäjät matkaavat kohti Uutta Maailmaa. Tehtävänä on avustaa tutkimusryhmää, tutkimaan Uuden Maailman ekosysteemiä. Matka saa kuitenkin rajun alun, kun metsästäjiä mantereelle kuljettava laiva joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Capcomin Monster Hunter: World on kolmannen persoonan seikkailutoimintapeli. Pelin ydinluuppi koostuu monstereiden metsästämisestä, joko tappamalla tai ansoittamalla. Palkinnoksi saaliista saa uusia varusteita, joiden avulla voi taistella haastavampia hirviöitä vastaan, ja näistä saa taas parempia varusteita.
Pelin ydinmehuna on siis grindaaminen. Jos grindaus ei lämmitä yhtään, kannattaa Monster Hunter: World jättää hyllylle kuivumaan. Jos taas mikroasteittainen kasvu ja kehitys ja yhä haastavampien vihollisten metsästys saa pikkupöksyt kostumaan, on Monster Hunter: World sitä itseään, nätissä paketissa.
Yksityiskohtia riittää ihmeteltäväksi
Peruspleikkarillakin grafiikat ovat erittäin rapsakkaa katsottavaa. Äänimaisema onnistuu tukemaan peliä, tosin mitään kovin ikimuistoista se ei tarjoa.
Uuden Maailman ekosysteemi vaikuttaa uskottavalta ja yksityiskohtia riittää ihmeteltäväksi, jos ehtii, sillä metsästäessä hengenlähtö on aina melko lähellä.
Metsästykset eivät pääse rutinoitumaan, sillä erilaisilla, hieman dinosauruksia muistuttavilla monstereilla on erilaisia käyttäytymismalleja. Toiset metsästävät laumassa, toiset yksinään. Laumassa osa kiertää reunasta kuin Jurassic Parkin raptorit konsanaan.
Kamera onkin yksi pahimmista vastustajista pelissä, sillä välillä kamera tuntuu olevan siellä, missä sitä vähiten kaipaisi. Ahtaissa paikoissa kamera saattaa jumitella kulmien takana. Onneksi tämä ärsyttävyys on harvinainen kokemus. Toki vituttaahan se, kun delaa jostain syystä, mitä ei edes nähnyt.
Pelin erilaiset aseet sisältävät erilaisia rytmisiä napinpainalluscomboja ja tämäkin tuo lisää mielekästä opittavaa peliin. Asetyyppejä on paljon ja uusia varusteitakin tippuu pelissä pikku hiljaa, joten hitaan mutta varman kehityksen meininki on pelissä mukana koko ajan.
Pelin sisältö on pitkälti metsästysreissuja suorittaessa ja uusia alueita tutkiessa. Metsästysreissuille voi lähteä ihan leikkimielellä sinkkuna (kaverien pakottamana), tai sitten co-opina. Co-opit ovatkin melkein pakollisia osia sitten, kun aikoo taltuttaa kaikkein haastavimpia monstereita. Yksin näitä vastaan taistellessa tulee äitiä ikävä.
Mikäli tällainen jatkuvasti vähän jotain uutta tuova malli kiinnostaa, saa Monster Hunter: Worldista pitkäksi aikaa pelattavaa.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.