Kun pelin käynnistää ensimmäistä kertaa, enteilee elokuvapainotteinen valikkomusiikki jo paljon.
Normaaleihin autopeleihin tottunut paatunut pelaaja yllättyy, kun The Run alkaakin heräämisellä kaatikselta. Pienen intron jälkeen lähdetään mafian poikia karkuun ja heti rymisee pelti ja konekiväärit laulavat – ei yhtään perinteistä NFS:ia, mutta helvetin hauskaa!
Hauskuus jatkuu, kun pari päähahmoa esitellään ja aloitetaan kilpailu 25 miljoonasta dollarista. Tavoitteena on ajaa Amerikan halki muutamaa sataa muuta miljoonien tavoittelijaa vastaan. Reissu alkaa San Fransiscon fotorealistisilta kaduilta aamuauringon koitteessa. Tästä jatketaan kohti aavikkoa Las Vegasiin…
Luvassa on erittäin kauniilla grafiikalla höystettyä toimintaa, niin kilpa-ajon, taakaa-ajojen kuin time trialienkin muodossa – ja tämä kaikki on todellakin erilaista kilpa-autoilua, mihin on totuttu.
Pelkkää leffamaista skabailua ei ole tarjolla, sillä pelistä löytyy myös yksittäisiä challengeja ja onlinemättöä. Peli tallentaa dataa muutenkin EA:n servereillä olevaan Autolog-järjestelmään, joka on yksi pelin tärkeä elementti viimeisen Hot Pursuit -pelin tyyliin.
Pelin ohjaustuntuma on jotain arcaden ja simulaation väliltä. Autot kiihtyvät realistisesti, jarrut toimivat kohtuu aidosti ja jokaisessa autossa on oma tunnelmansa. Voi aidosti kuvitella ajavansa jotain maailmanluokan huippuautoa, varsinkin kun nopeuden kasvaessa samaan suuntaan etenevistä siviiliautosta tulee ohjuksia.
Välillä olo on kuin olisi takaa-ajeltu.
Autojen vauriomallinnus on näyttävä, mutta autolla voi huoletta ajaa kahtasataa toista autoa perseeseen, eikä juuri visuaalista damagea kummempaa tapahdu.
Pelin ulkopuolinen kamera on rasittava. Se ei pysy kivasti etäällä paikoillaan, vaan ottaa osumaa jos auto jarruttaa tai tormää kiinteään objektiin. Samaa rasittavuutta tarjoilevat myös pelin kolme muuta kamerakulmaa. Tähän häröilyyn kuitenkin tottuu, mutta se ottaa aikansa ja on silti kohtuullisen ärsyttävää – vaikkakin visuaalista ja dynaamista.
Grafiikka on kaunista kuin karkki. On todella vaikuttavaa ajella fotorealistisen kauniissa amerikkalaismaisemissa, varsinkin kun osa ympäristöstä vaikuttaa peliin interaktiivisesti. Jokin tiesulku saattaa johtaa hyppyriin, jonkun aidan läpi pääsee oikaisemaan kinttupolkua pitkin ja jonkun tien varrelta saattaa löytyä viheliäinen lumivuöri irtokivineen. Myös muita yllätyksiä on luvassa, mutta niitä en halua tässä nyt paljastaa.
NFS: The Run on yksi hauskimmista autopeleistä, joita allekirjoittanut on pelannut, ja samalla erikoisimmista. Se on kokonaisvaltainen elämys, joka kannattaa ehdottomasti kokea. NFS: The Run on ehkä tämän vuoden hauskin autopeli.
Kristian Eloluoto
