Maailman ensimmäinen pelialan ammattiliitto Game Makers of Finland on toteuttanut vuoden 2018 lopussa toimialan ensimmäisen palkkakyselyn.
Game Makers of Finland julkisti tiedotteen, jossa se kertoo avoimesti pelialan palkoista ja palkkioista Suomessa. Raportin mukaan pääkaupunkiseudulla palkat ovat tuntuvasti parempia kuin muualla Suomessa, mutta myös yritysten koolla on iso merkitys.
Miten paljon pelialalla tienaa Suomessa?
Pelialan palkkakyselyssä mediaaniansio on 3 700 ja keskiansio 3 950 euroa kuukaudessa. Yli puolella vastaajista palkka oli noussut viimeisen vuoden aikana. Tähän tärkeimpinä syinä olivat yleinen palkankorotus, oma ansioituneisuus ja työpaikan vaihto.
Kannustinpalkkioita vastaajista sai merkittävä osa. Peräti 56 % vastaajista ilmoitti saaneensa kannustinpalkkioita kuukausipalkkansa lisäksi.
– Teimme kyselyn nyt ensimmäisen kerran ja olimme positiivisesti yllättyneitä vastaajien määrästä. Aiomme jatkossa toteuttaa tämän vuosittain vuodenvaihteen tienoilla, sanoo Game Makers of Finlandin perustaja Milla Pennanen.
– Kansainvälinen kilpailu heijastuu myös pelialan palkkoihin ja etuihin. Pelialan palkkojen kehitys on pitkään noudattanut Suomen yleisen keskiansion kehitystä, mutta nyt näyttää siltä, että ainakin pääkaupunkiseudun menestyvissä yrityksissä palkkataso on hieman korkeampi kuin suomalaisten keskiansio. Viime vuosina tapahtunut pelialan kypsyminen ja vakiintuminen näkyvät paitsi palkoissa, myös erilaisissa kannustinjärjestelmissä ja työsuhde-eduissa. Yritysten hyvinvointi näkyy myös työntekijöille, sanoo Suomen pelialan etujärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen.
Palkkatasa-arvo keskimääräistä reilumpi
Peliala on ollut tunnetusti miesvoittoinen, mutta palkkatasa-arvo on silti keskimääräistä reilumpi. Naiset ansaitsevat myös paikoin parempaa palkkaa pelialalla kuin miehet. Naisilla oli merkittävästi useammin alaisia kuin miespuolisilla työntekijöillä. Naispuolisista vastaajista 18 prosentilla oli alaisia, kun miehillä oli vain 12 prosentilla.
Kokeneille maksetaan paremmin
Myös pelialan työkokemuksella huomattiin olevan valtava vaikutus mediaanipalkkaan. Kymmenen vuoden työkokemuksella ansaitsee pelialalla jopa 1 800 euroa suurempaa palkkaa kuin alle kolme vuotta työskennellyt.
Graafisen suunnittelijan ja pelinkehittäjän palkoissa ei ollut suuria eroja. Keskimäärin pelinkehittäjä saa kuukaudessa 356 euroa enemmän palkkaa. Tämä voi selittyä sillä, että palkkakyselyn mukaan pelinkehittäjä on useammin senioritason työroolissa kuin graafinen suunnittelija.
Puolet vastanneista oli käynyt tietojenkäsittelytieteen kandidaatin tutkintoa vastaavan tutkinnon. Merkillepantavaa on, että tutkinnon taso ei näyttänyt vaikuttaneen vastaajien palkkatasoon.
Yrityksen sijainnilla ja koolla merkitystä palkkaan
Pääkaupunkiseudulla ansaitaan noin 300 euroa suurempaa kuukausipalkkaa kuin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Alan suurilla toimijoilla on kyselyn mukaan selvästi paremmat palkat. Yli 100 henkeä työllistävissä yrityksissä keskikuukausipalkka on yli 778 euroa suurempi kuin alle 100 henkeä työllistävissä yrityksissä.
Peliyritykset vakaalla pohjalla
Pelialan yritysten koetaan olevan vakaita työnantajia. Kyselyyn vastanneista 78 % ilmoitti kokevansa oman työsuhteensa vähintään melko vakaaksi.
Suurin osa pelialan työntekijöistä työskentelee 37,5 tuntia viikossa. Vastaajista peräti 44 % ilmoitti, ettei tee ylitöitä lainkaan.
Vastaajat eivät kokeneet työn kuormittavan heitä merkittävästi. Peräti 63 % vastaajista ilmoitti työmääränsä olevan juuri sopiva ja vain 7 % vastaajista ilmoitti työmääränsä olevan jatkuvasti liian suuri.
Pelialan ammattilainen
Palkkakyselyssä haastateltiin suomalaisen pelialan ammattilaisia 26 eri yrityksestä. Se osoitti, että tyypillinen pelialan ammattilainen on tietojenkäsittelytieteen kandidaatin opinnot läpikäynyt 33-vuotias mies.
Tyypillinen työntekijä työskentelee täysipäiväisesti ja käy todennäköisesti töissä yhdessä monista pääkaupunkiseudun peliyrityksistä. Ammatillinen osaaminen on joko graafisen suunnittelun, ohjelmoinnin tai pelisuunnittelun saralta. Palkkakyselyyn osallistuneista suuri osa työskenteli senioritason työtehtävissä ilman alaisia.
