Peliarvostelu: Call of Duty: Ghosts

On jälleen jokavuotisen Call of Duty -uutuuden aika. Tällä kertaa ei olla historiassa tai tulevaisuudessa, eikä Black Ops -joukon matkassa. Nyt palataan rehellisesti tähän päivään ja moderniin, realistisempaan sodankäyntiin. Taistelutantereina on Pohjois-Amerikan Los Angeles ja San Diego, sekä Etelä-Amerikan Kalifornian vastine Brasilia.

 

Pelin tarina seuraa sotilasveteraani Elias Walkerin poikien Heshin ja Loganin kamppailua terrorismia vastaan. Kaikki alkaa NASA:n avaruustukikohdasta, jossa avaruusasemalle soluttautunut korruptoitunut  yhmä kaappaa tuliterän avaruusase ODINin, ja lukitsee kuolemansäteet kohti Los Angelesia, San Diegoa, Las Vegasia, Phoenixia, Dallasia, Houstonia ja Miamia.

 

Pelaaja tykittää tarinan Loganin silmistä, yhdessä Heshin ja näiden uskollisen saksanpaimenkoira Rileyn kanssa. Seikkailu alkaa San Diegosta ja siirtyy nopeasti tuhotuneeseen Los Angelesiin, joka näyttää uskottavan pahalta.

 

 

Call of Duty on peli, jota ei osteta tarinan takia, vaan moninpelin. Pelin tarina onkin tämän vuoksi jälleen kerran todella lyhyt, ja sen läpäisee viidessä tunnissa. Se on kuitenkin kilpailijansa Battlefield 4:n yksinpelikampanjaa merkittävästi kiinnostavampi ja monipuolisempi. Joskin copy-paste-loppuratkaisu Modern Warfare II -pelin lopusta hämmentää ja huvittaa.

 

Allekirjoittaneeseen miljööt uppoavat mahdollisimman täydellisesti, sillä melkein jokaisessa pelin taistelutantereessa on tullut oikeassa elämässä käytyä. Ja pitää myöntää, että hyvin lähelle realismia on päästy.

 

 

Call of Duty: Ghosts ei yllätä moninpelimuodoillaan. Luvassa on tuttua huttua, pienin uudistuksin.

 

Moninpelin voi valita aluksi taitonsa perusteella joko Standard, Hardcore tai Clan vs. Clan -formaatissa. Tämän jälkeen pääsee valitsemaan pelimuodon, jotka tänä vuonna ovat Team deadmatch, Cranked, Bliz, Search and Rescue, Infected, Kill Confirmed, Domination, Hunted, Free-for-All ja Team Tactical.

 

CoDien päämuoto on tietysti Team Deadmatch, jossa ei ole mitään uudistuksia. Se ei tunnu pelaajia haittaavan, sillä listojen mukaan pelaajia tuntuu olevan jatkuvasti satojatuhansia tykittämässä TDM:ia.

 

Uusia modeja ovat Search & Rescue, jatkojalostettu Bootcamp-moodi Squads ja Infected, jossa pelaajat ovat aluksi sotilaita aseen kanssa, mutta tartunnan saatuaan muutuvat puukkohippailijoiksi, joiden tehtävänä on taltuttaa elossa olevat sotilaat. Loppujen lopuksi jäljellä on vain yksi sotilas, joka kamppailee eloonjäämisestään.

 

Pitää antaa propsit Activisionin servereistä, sillä jäätymisiä tai odottelua ei ole havaittavissa yhtään. Kaikki toimii jouhevasti ja jopa pelaajien puheet mikrofoneista eivät rätise tai pauku huonommallakaan yhteydellä.

 

Viimevuotinen zombienlahtausmoodi on korvattu nyt avaruusörkkien tappamisella Extinction-modessa.

 

 

Siinä missä Battlefield 4:n moninpeliottelut kestävät järkyttävän pitkään, koukuttaa Call of Duty: Ghosts ytimekkäillä viidenminuutin matseillaan Bäfää huomattavasti tehokkaammin. Pisteitä saa paljon ja levelöinti onnistuu vauhdikkaasti. Myös miljöön vaihtuminen useammin on vain plussaa. Tämä on tietysti makuasia.

 

 

Call of Duty: Ghosts on Battlefieldistä poiketen alusta asti suunniteltu konsoleille. Tämä näkyy parhaiten siinä, että ohjaus on kilpakumppaniaan huomattavasti parempi. Vaikka nappulat ovat osittain eri paikoissa, eikä niitä voi vaihtaa, on CoDia silti huomattavasti miellyttävämpi pelata ohjaimella. Moninpelissä varsinkin tämä näkyy nautinnollisempana pelaamisena.

 

 

Pelin grafiikassa on oikaistu melkoisesti. Mainoksissa näytetyt next gen -videot ja kuvat lupaavat jotain todella coolia, mutta PlayStation 3:lla testattu arvostelukappale näyttää hirveältä. Tekstuurit ovat karmeaa suttua, polygoneja ja verteksejä on verrattain vähän ja partikkelitehosteetkin näyttivät aiemmin paremmilta. Viimevuotiseen Black Ops II:een verrattuna nyt on otettu askelia taaksepäin ainakin sata. On kammottavaa miten hirveältä Ghosts näyttääkään verrattuna edelliseen tai kilpailijaansa.

 

Call of Duty: Ghosts ei onnistu yllättämään uusilla hienouksillaan, sillä se ei tuo sarjaan mitään, jota siinä ei olisi jo ollut. Sarja huippu on koettu jo vuosia sitten. Se on kuitenkin loistava yksinpeliltään ja todella koukuttava moninpelinä. Ghosts saa vielä toisen mahdollisuuden yllättää, kunhan testiversio PlayStation 4:lle saapuu kuun vaihteessa.