Mainos

Mitä saadaan,  kun yhdistetään tuoretta Dark Soulsia, hieman Bloodbornea ja ripaus Ninja Gaidenia? Nämä ainekset kun heittää vielä riisikeittimeen on Nioh valmis.

Kuvitteelliseen versioon 1600-luvun Sengoku-kauden loppuvaiheiden Japaniin sijoittuva Nioh kertoo William nimisen Samurain tarinan. Englannissa vankityrmästä pakeneva William päätyy merimatkan päätteeksi Japanin rannoille, josta alkaa hänen armoton selviytymistaistelunsa.

Mainos

Dead or Alive ja Ninja Gaiden peleistä tuttu Team Ninja on aika häpeilemättä tutkinut Dark Soulsin toimivia osasia ja tempaissut stoorin bandiittien ja demonien kansoittamaan synkkään sodan aikaiseen Japaniin. Lopputulos on visuaalisesti näyttävä ja hampaiden kirskuttelua aikaansaava armoton samuraiseikkailu. 

Niohissa kuolee ja monta kertaa,  mutta tämä lienee tuttua Dark Souls pelejä pelanneille. Virheistä oppii, eikä peli missään vaiheessa tunnu epäreilulta. Taistelusysteemi kolmen eri miekankäsittelyasennon kera on monipuolinen ja toimiva, eikä pelkkä nappien aivoton hakkaaminen onneksi johda mihinkään.

”Peli kannustaa kokeilemaan ja etsimään uusia lähestymistapoja”

Niohissa on kyllä tunnelma kohdallaan. Maisemat vievät synkeään Japaniin ja viholliset tuntuvat älykkäiltä. Joskus liiankin. 

Kuoleman korjatessa, Niohissa jättää jälkeensä niin kerätyn lunastamattoman expan, kuin suojelushengen. Nämä saa takaisin, jos kuolematta pääsee kirmaamaan edelliseen kuolinpaikkaansa. Peli myös jättää taakseen Revenanteja; muiden pelaajien kuolleiden hahmojen kummitusversioita. Näiden tappamisesta saa extraherkkuja. 

Peli kannustaa kokeilemaan ja etsimään uusia lähestymistapoja. Kentissä on myös salareittejä, jotka löydettyään saa hieman nopeamman etenemisen aikaiseksi. Tallennuspistealttareita on hyvin harvakseltaan, joka kannustaa arvioimaan uhat, ennen turhia hötkyilyjä.


Tätä peliä varten tarvitaan rautaiset hermot ja aimo annos anteeksiantoa itselleen. Kasuaalisen pelikokemuksen voi unohtaa samantien. Nioh vaatii omistautumista. Nioh palkitsee ne, jotka jaksavat. Taisteluissa usein on kyse enemmän taktisesta lähestymisestä, kuin äkkihävityksestä. 

Nioh on pitkästä aikaa hyvä peli siinä mielessä, että onnistumisen kokemukset tuntuvat omalta ansiolta ja pieneltä voitolta. Suositelen Niohia rautahermoille, Zen-mestareille, masokisteille sekä japanifaneille.

 

Mainos
ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
Nioh
84 %
Edellinen artikkeliHerrasmiespelaajan peliarvostelu: Yoshi’s Woolly World
Seuraava artikkeliProject CARS 2 sai uuden teaserin – tässä on McLaren 720S
Juhani Kakko
Taide – Media – Teknologia. Elokuva ja pelit, koska niissä yhdistyvät taide ja teknologia. Teatteri, koska on tehnyt sitä aina. Impro, koska ei tarvitse muistaa vuorosanoja. Musiikki, koska se on henkireikä. Kirjat, koska aina voi oppia jotain lisää. Liikaa siistejä juttuja, liian vähän aikaa ja uteliaisuus pitää aina nälkäisenä.
peliarvostelu-niohDark Soulsin hengessä, jaappanian maan maastoissa, William nimisen Samurain matkassa. Loistopeli niille joiden hermot kestävät.