Surge 2 -arvostelu – Toiston päälle toistoa

Surge 2 jatkaa Dark Souls -tyylisten pelien sarjaa raajoja repivällä tyylillään. Sopivasti uudistava jatko Surge-pelille on pienissä erissä kelpomättöä.

Pelin tarinassa tulevaisuuden ihmiset ovat käyttäneet luonnonvarat loppuun. Ihmiskunnan ollessa hävityksen partaalla CREO, yksi suurimmista teknologiayrityksistä, pyrkii korjaamaan tilanteen. Korjausyritysten venyessä liian pitkiksi, kehitetään UTOPIA-projekti vauhdittamaan naniiteilla prosessia. Naniitit kuitenkin tulevat tiedostaviksi ja alkavat puuhailla omiaan. CREO:n päättäessä kieltää naniittien käytön, korruptoivat tai tappavat naniitit kaikki laitteet ja ihmiset, jotka ovat kytkettynä niihin. UTOPIA jatkaa tämän jälkeen itsenäisenä ohjelmana toteuttaen omaa suunnitelmaansa. Jericho Cityssä ”Warrior”-nimitystä kantava henkilö etsii CREO:n kehittäjän lapsenlasta Athena Guttenbergia, mutta ennen kuin Warrior voi aloittaa etsintänsä, on hänen päästävä pois vankilasta.

Haastavaa scifiä ja karuja teurastuksia

Surge 2 jatkaa samassa maailmassa kuin ensimmäinen osansa. Tällä kertaa pelaaja pääsee itse luomaan hahmonsa, ja valinnanvapaus toimintojen ja hahmokehityksen kanssa on vapaampaa.

Pelillisesti Surge 2 on kuin esiosansa, eli scifi-henkinen, Dark Souls -tyylinen peli, jossa kuolema ja samojen vihollisten kanssa uudestaan taisteleminen on aina läsnä. Pelin etenemisen kannalta tärkeää on löytää oikoreittejä, jotka ovat enemmän tai vähemmän piilotettuja.

Surge 2:ssa on onneksi luovuttu ensimmäisen osan asetaitojen kehittymisestä per ase. Uudistus kannustaa pelaajaa kokeilemaan eri tyyppisiä aseita, ja erilaisia kokoonpanoja onkin kuskattava mukaansa vaihtelevien olosuhteiden ja vihollisten ansiosta. Kokemuspisteitä kertyy vihollisia teurastamalla ja uusia osia pelihahmolle saa katkomalla vihollisten raajoja herkullisen brutaaliksi käyvillä liikkeillä.

Vihollisia voi asein mäiskiä vähän sinnepäin, mutta tähtääminen eri ruumiinosiin tuottaa parhaan, tuloksen. Lisäksi on opeteltava vaaka- ja pystysuuntaiset hyökkäykset, sekä vihollisen hyökkäyskuviot. Torjumalla oikealla tavalla, saa vihollisen hetkeksi lähes puolustuskyvyttömäksi. Tämä taito nousee erityisesti pomotaisteluissa tärkeään asemaan.

Surge 2:ssa hauskinta on taistelut ja uusien varusteiden hankkiminen. Osa varusteista on hyödyllisempiä kuin muut ja pahaenteisten vihollisten bongaamisesta uusien varusteiden toivossa tulee mielekästä metsästystä. Jos palaa korjailuasemalle, saa pelin tallennettua ja samalla kaikki viholliset pomoja lukuunottamatta palaavat takaisin.

Valuuttana pisteet

Kokemuspisteet ovat valuuttaa, jotka tipahtavat pelaajan kuoleman myötä hänen kuolinsijoilleen. Ilman karttaa on siis tultava tutuiksi myös eri reittien ja ympäristöjen välillä, jotta etäisyyden ilmoittavan tutkan avulla voi yrittää kulkea kuolinsijalle ja kerätä talteen vaivoin hankitut pisteet. Jos kuolee ennen kuin ehtii keräämään pojot, katoavat pojot iäksi. Samaisia pisteitä käytetään myös aseiden ja varusteiden paranteluun, joten hahmonkehitys on harkinnanvaraista puuhaa, kuten myös reissut pisteiden keräilyn toivossa. Kuolema palauttaa pelaajan takaisin viimeiselle tallennus pisteelle, josta uusi kierros alkaa.

Toiston toistoa

Dark Souls -tyyliset pelit sisältävät paljon toistoa, brutaaleja vihollisia taisteluineen ja harkinnanvaraista toimintaa. Surge 2 ei tästä ole poikkeus. Tarina jää usein kakkoseksi toiminnan tieltä, näin on myös melko ohueksi jäävän Surge 2:n kehyskertomuksen myötä. NPC-hahmot ovat tässä jatko-osassa onneksi hieman enemmän mukana menossa, ja mysteeriäkin on sopivasti mukana.

Pelialueena toimiva Jericho City on monipuolisempi leikkikenttä esiosansa pelialueeseen nähden ja uudistukset ovat tehneet Surgeilusta vähemmän surgeeta. Lisäksi kikkailessa kylillä on nähtävissä muutamia alueita, joihin ilman tiettyjä varusteita on turha haaveilla pääsevänsä. Tämä muistuttaa hieman Metroidvania-pelien koukutusta lupauksella, ja tekee edestakaisin ravaamisesta vähän mielenkiintoisempaa.

Kannattaako ostaa?

Surge 2 imaisee pelillisesti paremmin mukaansa kuin esiosansa, mutta esiosassa tarinassa oli enemmän imua. Surge 2 tuntuu rahtusen helpommalta, kuin Surge, ja tämän takia peliä jaksaakin pelata enemmän. Vitutuskäyrä ja turhautuminen nousee kuitenkin jossain vaiheessa vastaan turhautumisen myötä, ja silloin Surge jää helposti hyllylle kuivumaan. Surge 2:n pariin palaa silti helpommin, kuin Surgen pariin palaisi. Dark Souls-tyylisten pelien ja scifiteeman ystäville Surge 2 voi suositella vähän erilaisena DS-kokemuksena.