Valmistaudu pujottamaan vaipat jalkaan ja asettamaan ahdistupillerit saataville. The Evil Withinin jatko-osa jatkaa samaa sydäntä kuristavaa linjaa.
Kolme vuotta Beaconin mielisairaalatapauksen jälkeen Sebastian Castellanos on pohjalla. Virka poliisivoimissa on jäänyt taakse ja aika kuluu lähinnä painajaisista kärsiessä sekä baareissa aikaa vieteskellessä. Painajaisiin lukeutuu Beaconin kauheudet, Sebastianin vaimon Myran katoaminen ja tyttärensä Lilyn menettäminen asuntopalossa. Kun Sebastian kohottaa katseensa pöydästä kököttää baarissa, hänen edessään esiintyy entinen partneri ja mysteerisen organisaatio Mobiuksen jäsen Juli Kidman. Jälleennäkeminen ei ole miellyttävä kokemus, mutta toivo herää kun Juli mainitsee Mobiuksen feikanneen Lilyn kuoleman. Mobius tarvitsee Castellanoksen apua Lilyn etsimiseen, sillä Lily on kadonnut Mobiuksen STEM-virtuaalitodellisuuteen. Vastentahtoisesti Sebastian lähtee auttamaan Mobiusta, ainoana tarkoituksenaan löytää Lily.
Bethesdan julkaisema The Evil Within 2 jatkaa siis suoraan ykkösosan tarinaa. Tällä kertaa ei liikuta Beaconin mielisairaalan vaan Union nimisen pikkukaupungin maisemissa. Union on osa STEM järjestelmää ja kuten arvata saattaa, ruskea osuu tuulettimeen jo alkumetreillä.
Hyvä tarina, pelottava kuin perkele!
Mainio kauhutarina imaisee puoleensa. Tällä kertaa Sebastianin hahmoon on tullut surevan isän muodossa enemmän kouriintuntuvuutta. Unionin kaupunki tarjoilee ensimmäistä osaa avoimemman ympäristön ja valinnaista tekemistä on sopivasti. Viholliset ovat vaarallisia ja kiinnijääminen tarkoittaa useimmiten äkillistä ja brutaalia kuolemaa. Luoteja on vähän ja aseet suhteellisen tehottomia, joten pelaajan on pakko turvautua melko ahdistavaan hiiviskelyyn pitkin Unionin katuja. Joka puolella on jotain karseaa ja toinen toistaan karmivampia ja tappavampia vihollisia. Tässä ahdistusssopassa pitäisi jotenkin pystyä etenemään, ja siten pelaajalta vaaditaankin suht teräksisiä hermoja.
Vihollisia on monenlaisia, ja kaikkien kanssa tarvitse hieman omanlaisensa taktiikan, mikä pitää jännitystä yllä. Joskus useampi erilainen vihollinen liikuskelee samoilla alueilla, jolloin on pakko hivenen improvisoida, tai toivoa että tallennuspaikka olisi liki.
Grafiikat toimivat ja vaikka ollaankin valaistulla pikkukaupungilla pyörimässä, on silti pelottavat varjot paras paikka olla. Peli tarjoaa mittarin, joka näyttää kuuliko tai näkikö joku vihollinen Sebastianin, muttei kerro missä suunnassa havainto tehtiin. Juokseminen kuluttaa Staminaa enemmän, jos joku jahtaa Sebastiania, joten pakoon pääsykään ei ole aina niin helppo nakki.
”pelottavat varjot on paras paikka olla”
Musiikki ja äänimaailma tukee hyvin jo valmiiksi ahdistavaa settiä. Surround-äänentoisto tai kuulokkeet ovat melko olennainen osa peliä, jos aikoo ääntä käyttää hyödykseen vihollisten hahmottamisessa. Karmaisevia korahduksia kuuntelemalla saattaa selvitä hengissä. Joskus puskaan piiloutuminen on hyvä vaihtoehto, mutta isoissa puskissa ei näe kunnolla eteensä, joten on pakko luottaa ääneen. Vihollisten unohtaessa Sebastianin, ne palaavat takaisin omille urilleen, ja näitä tarkkailemalla voi selvittää itselleen edes pienen mahdollisuuden hiippailla semiturvallisesti karkuun. Heinikko tuntuu hyvältä vaihtoehdolta, mutta sielläpä usein makailee monstereita, joita ei voi listiä, ennen kuin ne nousevat esiin.
Juosten vai hiippaillen?
Peli rytmittelee avointa pelimaailmaa ja enemmän kauhukujanjuoksuja (tai hiiviskelyjä) muistuttavia osasia melko näppärästi. Avoimet osuudet ovat ahdistavia ja enemmän suljettuun ympäristöön sijoitetut osat kauhupainotteisia. Peli muistuttaa hyvällä tavalla kauhuhuvipuistoa, ja STEM-ympäristö tarjoilee kätevän kontekstin sijoitella niin monsteria, zombeja muistuttavia ököjä kuin kummituksiakin nätisti kauhuskifiskenaarioon.
Antagonistisia voimia on pelissä muitakin kuin perusököt ja Mobius. Erään kanssa toimiessa peli muistuttaa jollain tavalla takavuosien The Cell -kauhuelokuvaa. Tämä on siis hyvä juttu.
Sebastianin hahmoa ja aseita pääsee turvapaikoissa kehittämään, muttei mitään Chris Redfieldin kaltaista tappokonetta ole Sebastianista missään kohtaa tulossa. Pelissä on pakko säästellä luoteja ja niitä kannattaa rakentaa lisää verstailla. Kentälläkin voi väsätä, mutta kulut ovat kovemmat. The Evil Within 2 on todellista selviytymiskauhua.
The Evil Within 2 tarjoilee hiiviskelyn ja luotien säästelyn vuoksi monta ahdistavaa kauhun täytteistä tuntia. Jos kauhuhuvipuisto kuulostaa mainiolta ajatukselta, on tässä hyvä pääsylippu sisään. Suosittelen erittäin lämpimästi kaikille teräshermoille.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.