Maailma on hukkunut, ihmiset ovat kadonneet ja ihmiskunnan kohtalo lepää robottitalonmiehen näpeissä. The Last Caretaker heittää pelaajan keskelle post-apokalyptista meriplaneettaa, jossa tehtävänä on: elämä.
Maailmanloppu. Tuo romanttinen dystopia, joka tuntuu olevan lähempänä kuin koskaan, kiitos ydinasevaltioiden sekopääjohtajien, joille sota on lähinnä videopeli.
Maailmanlopun ajatusta ei enempää kannata oman mielenterveyden takia vatvoa, ja sitä onkin hyvä tutkia videopelien kautta. Tätä genreä edustavia selviytymisseikkailuja on toki valtava määrä, niin hyviä, kuin huonojakin. Suomalainen Channel 37, tarjoaa post-apokalyptiseen himoon oman karamellinsa.
Viimeinen omaishoitaja
Pelin tarinassa ohjataan robottia nimeltä Caretaker. Automaattinen tekoälybotti, joka on herätetty uudelleen vuosisatojen hiljaisuuden jälkeen. Tellus on lähes kauttaaltaan veden peitossa, jonka pinnan alta törröttelee vanhojen rakenteiden ja megastruktuurien jäänteitä. Caretakerilla on tehtävä. Kasvattaa ihmiskunta siemenistä ja saada se kukoistamaan. ”Kahden tunnin homma” -sanoisi edesmennyt serkkuni Heikki.
Pelissä liikutaan omalla paatilla ja keräillään resursseja mistä ikinä niitä löytääkin. Resurssien keruuta voi harrastaa myös tavaroita purkamalla, mitä pelissä riittääkin. Tuntuu, että jokaista tavaraa voi hipelöidä vapaasti, fysiikkamoottori taustalla kehräten. Materiaaleista voidaan myös rakennella työkaluja, aseita, puolustusjärjestelmiä, energiaverkkoja, Aromipesiä – no ei sentään, mutta ymmärrät varmasti pointin.
Pinnan alla muhii kaikenlaista kamaa, sekä kammottavuuksia. Pelin alussa Caretaker herää kompleksista, josta napataan tarvittavat kilkkeet mukaan, paatti kuosiin ja pihalle. Tarkoitus on navigoida paikkaan nimeltä Lazarus Complex, jossa ihmisiä voidaan kasvattaa uudelleen.

Ihmispuutarha
Immeisten kasvatus ei ihan traakkipuun kasvatuksesta mene, eikä natikoita tarvitse viritellä, mutta lämpöä, ravinteita ja tietenkin muistidataa homo sapiensin alkio kuitenkin tarvitsee. Kun on inehmot saapuu sadonkorjuuikään, ne ammutaan raketilla turvaan hukkuvalta planeetalta.
Koko hommaa luonnollisesti vaikeuttaa armoton ympäristö myrskyineen ja ympäristövaaroineen. Vihamieliset koneet, sekä orgaaniset ölliäiset on Caretakerin toimesta lahdattava ja oma lempiaseeni näihin onkin liekinheitin. Vedenalaiseen taisteluun tietty kannattaa miettiä jotain muuta kuin tulta.
Pelissä ei varsinaisesti ole minkäänlaista tutoriaalia, eikä kädestä muutenkaan pidetä kiinni edes ajatuksena. Kaikki pitää selvittää itse, joka tekeekin pelistä äärimmäisen mielenkiintoisen. Mitä oikein tapahtui? Miksi maailma on veden alla? Mikä minä olen? Näihin on pelaajan saatava vastaus ja vastaus saattaa piillä pinnan alla.

Pyörii kuin luuranko pesukoneessa
The Last Caretaker pyörii Unreal 5:lla ja näyttääkin erittäin hyvältä. Suorituskykyongelmilta ei olla säästytty, mutta tällä hetkellä peli pyörii paljon paremmin kuin viime vuoden marraskuun julkaisussa. Pelin steam-sivulla suositeltu kokoonpano ei tosin riitä pyörittämään edes mukiinmenevästi, sillä omakin kone (joka ei tehokkain mylly ole, mutta reilusti suositusta korkeampi) laittaa ruudunpäivityksen keskiarvon sinne 20 fps:n suuntaan, grafiikka-asetuksien ollessa täysillä, sekä frame generation päällä.
The Last Caretakerissa on ällistyttävä määrä fysiikkapohjaisia asioita, joita voi tosiaan melkein kaikkea napata mukaan tai viskellä ympäriinsä, kuormittaen ATK-laitteistoja tulisella avokkaalla.
Äänipuolella peli keskittyy enemmän taustahälyyn kuin musiikkiin ja toimii tässä aspektissa oikein hyvin. Raaka, kesytön maailma ei tarvitse jytämusaa kun viholliset vyöryy päälle ja pimeässä hiippailu saa lisäpontta valtameren raivotessa seinän takana.

No mistä sen saa?
Steamista löytyy The Last Caretakerin demo ja jokainen sitä pääsee veistelemään. Pelin ollessa early accessissa saa siitä kokonaisuudessaan pulittaa kolmisenkymmentä euroa. Itse olen pelin parissa viihtynyt, vaikka se vaatiikin paljon aikaa, jota ruuhkavuosien raiskaamalla kriitikolla ei ole. Hyvin vaikuttava kokonaisuus kuitenkin kyseessä ja suosittelen ainakin demoa veivaamaan!


Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.