Undisputed-arvostelu – Turpaan ilman Tysonia

Undisputed on hartaasti odotettu, epävirallinen jatko-osa EA:n loistaville Fight Night -pugilismeille. Myllytyksestä nauttiva immeinen saa tästä mehua, mutta lasi jää puoliksi tyhjäksi. Mistä siis on kyse?

Jumalauta! Sehän olis kohta Mike Tysonin ja ääliömäisen tubettajan, Jake Paulin käsirysy isolla areenalla. Tämän tulevan sirkuksen odottelun aikana on hyvä ottaa vähän fiilistä alle ja antaa virtuaalikentillä kaverille oikein isän kädestä.

Undisputed on harvoja, täyteen realismiin tähtäviä nyrkkeilypelejä mitä on kuunaan tehty. EA:n loistavat Fight Night -arcadenyrkkeilyt olivat jo PlayStation 2 -aikana aivan järkyttävän kovaa kamaa. Pelisarja päättyi neljänteen osaan ja kaikki haluaa lisää. Saatiin Undisputed, joka positiivisesti ilmestyi myös ATK-laitteille.

Tuttu pelikirja

Tarinaa simulaattoreissa harvemmin on, eikä tämä ole poikkeus. Uratilassa perinteinen lässyttely ja pohjasta ponnistaminen on tuttu nuottivihko urkkasimuista pitäville. Aloitetaan Kerttulan liikuntahallista ja edetään aina Madison Square Gardenille asti.

Undisputed sisältää hyvin laihan valikoiman tunnettuja nyrkkeilijöitä aina legendoista esim. Muhammad Alista, Tyson Furyyn. Omankin pukarin voi veistellä erittäin monipuolisen editorin kanssa ja matkata uratilan ääriin asti.

Mutta missä on Mike Tyson? Yksinkertaisesti kehittäjällä, Steel City Interactivella ei vain ole sellaisia summia maksaa Miken nimen käytöstä. Muhammad Ali ei vissiin sitten kovinkaan montaa äyriä maksanut, vai onko tässäkin sama asia kuten musiikissa, että 60 v jälkeen nimi on vapaata riistaa. Ota ja tiedä.

Erilaisia pelimuotoja löytyy viitisen kappaletta. Uratila, Quickmatch – eli äkkiä verta pakkiin. Moninpeliä voi pelata yli verkon tai samalta sohvalta kaverin kanssa, mikä on tietenkin se kaikkein hauskin pelimuoto. Lisäksi on turnaus, sekä haastetilat jotka saattavat vaihtua viikottain. Legendaarisia matseja voi siis itse ruotia läpi jos lopputulos ei silloin miellyttänyt.

Myös harjoittelutila/tutoriaali luonnollisesti löytyy, joka on aivan vitun hirveä kokemus. Onneksi ei pakollinen.

Älä rämpytä sitä äksää

Undisputed on kuvattu sivukuvakulmasta, joka selkeästi on nyrkkeilypeleille luonnollinen katselusoppi ja toimii kyllä moitteetta. Myllyttelyä käydään mieluiten ohjaimen kanssa, mutta peli pyörii myös näppäimistön avulla. Joskin sekin on aivan vitun hirveä kokemus, joten suositan kouraohjainta, sillä tatteja tulee vispattua villisti väistellen vastustajan tällejä.

Lyöntejä on klassiset suorat, jabit, koukut, sekä näihin kaikkiin voimakkaampi vaihtoehto kun pidät samalla R1-nappia pohjassa. L1-napin kautta iskut suuntautuvat massun alueelle. Torjumisessa pätee samat säännöt, joten nämä, hyvin luonnolliset näppäinkomennot pelaaja omaksuu hyvin nopeasti. Lyöminen tapahtuu tatin vispaisulla eri suuntiin, jotka myös tuntuvat orgaanisilta. Tatti alas ja ylös on ihan selkeästi koukku – ja niinhän se myös on. Ohjaimen kuvionapeista kumautus onnistuu myös, mutta analogisella vatkaamisella ote tuntuu paljon intuitiivisemmältä.

Tosin iskut tuntuvat tussuilta, eikä läheskään aina edes osu maaliin vaikka peli niin luulee.

Kombojen yhdistäminen on kankeaa kuin rautakanki rautakaudella pakkasessa, eikä pelaajan liikkuminenkaan mitään ripeää ole. Tuntuu kuin tervassa uis.

Tässähän voi tuntea lyönnit ja haistaa hien

Undisputed näyttää hyvältä, mutta kuulostaa paskalta. Pelissä on panostettu realistisiin grafiikoihin ja yksityiskohtaisiin kasvoanimaatioihin, joskin tuomari on tästä laskelmasta jätetty ahnaasti pois.

Ääniin olisi pitänyt laittaa helvetisti enemmän potkua, jotta iskut aiheuttavat vahvaa jännitystä leukaperiin. EA:n Fight Nighteissä tämä on ollut yksi tärkeimpiä aspekteja – ja se kyllä toimii.

Vahinkomallinnusta löytyy, mutta ei missään tapauksessa niin monipuolisesti kuin PlayStation 2 -konsolille tehty ensimmäinen Fight Night. Silmäkulmat tummuu ja nenä menee vinoon, mutta ei tarpeeksi. Ja lisää verta, perkele! Tämä ei ole mikään tanssinäytös!

Hidastukset ovat hienoa katseltavaa, mutta missä on replay-toiminto? Olisi upeaa katsoa vielä hitaammin jokainen lyönti maksan alueelle ja veripisaroiden kuuma aeriaalinen tanssi, mutta ei.

Kannattaako ostaa?

Peli on saanut Steamissä enimmäkseen kielteistä palautetta jo early access -aikoina, eikä meno ole parantunut täysversion julkaisussa. Tekoäly on pelissä aivan älytön ja helpoimmalla tasolla voitat aina, aivan millä taktiikalla tahansa. Vastaavasti vaikeimmalla on turha lähteä edes latausikkunaa katsomaan, turpaan tulee saletisti. Parasta onkin kaverin kanssa aivoton lätkintä, mesijuoman kera.

Ei tästä missään nimessä viittäkymppiä kannata maksaa, vaan odottele vaikka mustaa perjantaita jos nyrkkikyllittely kiinnostaa. Ennen sitä hommaa vaikka EA:n neljäs painos Fight Nightistä ja ei sitten tätä enää muistakaan.