Viime syksynä julkaistu Watch Dogs: Legion toi avoimen pelimaailman Lontoon pelaajien hiekkalaatikoksi. Kun yksinpeli on hakkeroitu läpi, on aika siirtyä moninpelin pariin.
Vaikka itse peli julkaistiin jo loppuvuodesta 2020, on moninpeliä jouduttu Watch Dogs 2:sta poiketen odottelemaan muutama kuukausi. Pääsimme tammikuun lopulla testaamaan muiden pohjoismaisten pelitoimittajien kanssa Watch Dogs: Legionin yhteistyöpainotteisia moninpelitehtäviä viiden tunnin ajan.
Oheisella videolla katsastetaan moninpeliin käytännössä:
Avoin Lontoo on parasta kaveriporukalla
Siinä, missä Watch Dogs: Legion oli ihan kohtalainen yksinpelinä, on se paljon hauskempi kavereiden kanssa. Ubisoft mahdollisti maailmanlaajuisen lehdistötilaisuuden, jossa pelitoimittajat ympäri maailmaa pääsivät testaamaan Watch Dogs: Legionin moninpeliä viiden tunnin sessoissa. Tästä on kiittäminen koronapandemiaa.
Pelimaailma on tunnettu digitaalisesta edelläkävijyydestään, mutta lentoliikenteen rajoittamisen vuoksi 99 % palavereista ja tapaamisista hoituu nykyisin verkon yli. Niin tälläkin kertaa.
Ubi kokosi toimittajat yhteen nippuun Discordiin kymmeniin eri ryhmiin, joista pohjoismaiset journalistit kasattiin joukkueittain omaan palettiinsa. Minun ryhmässäni oli pari ruotsalaista ja Tiltin pelitoimituksen kollega. Veljeydyimme nelihenkiseksi tiimiksi sekunneissa, jonka jälkeen viisituntinen sujahti silmissä.
Tehtävät ja Free Roam
Yhteistyömoninpeli on aina fantasista. Siksi onkin mahtavaa, että Ubisoft on yksi niistä pelitaloista, joka on oivaltanut tämän ja tuo lähes kaikkiin AAA-luokan peleihinsä ennemmin tai myöhemmin, hyvän tai huonon yhteistyömoninpelin.
Watch Dogs: Legionin moninpelitilassa Co-op on pääosissa ja tarinallisena jatkumona se mielenkiintoisin ja hauskin osa.
Co-op-tilassa 2–4 pelaajaa lyövät hynttyynsä ja operaattorinsa yhteen ja lähtevät etenemään tarinaa, joka vie synkille poluille paljastaen jopa post-apocalyptisen version Lontoosta. Online on erillinen osa yksinpelistä GTA Onlinen ja Red Dead Onlinen tapaan.
Moninpelit onneksi lataavat todella nopeasti eikä mahdollisista kaatumisista kannata huolestua. Pelaaja, joka putoaa syystä tai toisesta pelistä pois, voi liittyä helposti ja nopeasti takaisin peliin, vaikka kesken tehtävän.
Itse putosin pelistä vain kerran, käynnistin pelin uudelleen, palasin peliin kollegoiden kutsumana ja sain palkinnot normaalisti. Tästä ilahduimme koko joukkue, sillä kenenkään pelit eivät menneet alfa-virheen takia pieleen.
Muita pelitiloja on vapaa vatulointi Lontoossa, toisenlainen moninpelikampanja, Tactical Co-op ja Robot Wars -tyyppinen dronemittelö, jossa kauko-ohjattavat sotahämähäkkiset ottavat mittaa toisistaan PVP-tilassa.
Vapaassa Lontoossa pelaajat voivat analysoida kansalaisia ja rekrytoida niitä, joilla on parhaat aseet ja varusteet. Rekrytointi tapahtuu yksinpelistä poiketen ostamalla niitä kokemuspisteillä. Rahalla saa puolestaan päivitettyä aseita ja varusteita.
Verkossa voi pelata myös yksin Solo Activity -tehtäviä. Niissä pelaaja suorittavat yksin yksinpelikampanjan tyylisiä pikkutehtäviä, joista saa tähtiä ja rahaa. Kokemuspisteitä saa ainoastaan levelöitymällä. Samassa sessiossa olevat kaverit voivat avustaa Solo Activity -tehtävissä, mutta vain tehtävää tekevä saa palkinnot.
Lisäksi Free Roam -tilassa Lontoo täyttyy satunnaisista yksittäishaasteista, kuten massiivisen droonin tuhoamisesta, johon kaikki osallistuneet saavat loottia.
Vaikeustaso on haastava neljällekin pelaajalle
Watch Dogs: Legionin moninpelissä on ajoittain erittäin vaikeita tehtäviä. Ne helpottunevat hieman paremmilla operaattoreilla, varusteilla ja päivitetyillä esineillä.
Kaikkein vaikein pelitila on vaativa Tactical Co-op, jossa vähintään kolme pelaajaa osallistuu viisiosaiseen tehtäväsarjaan. Jo ensimmäinen tehtävä saa tuskanhien pintaan, mutta toinen on jo lähes mahdoton. Grindasimme toimittajatiimin kanssa maailmanlopun tehtvää pitkään, mutta joko me olimme aivan paskoja tai operaattoreillamme oli väärät kyvyt.
Kausipohjainen kokonaisuus
Watch Dogs: Legionin moninpeli on nojaa trendien mukaan kausipohjaiseen pelaamiseen. Ubosoftin edustajan mukaan kaudet vaihtuvat noin kahden kuukauden välein, joten loottia ehtii hyvin keräilemään rauhassa. Uudet kaudet tuovat mukanaan uusia lootteja, operaattoreita ja tarvikkeita. Vielä ei ole tiedossa ovatko kaudet osittain maksullisia kuten Call of Duty:ssa – oletettavasti ainakin joiltain osin.
Uusi GTA Online?
Ei välttämättä. Watch Dogs: Legionin moninpeli ei ole läheskään niin kaoottinen kuin vapaa vatulointi Los Santosissa. Vapaassakin aulassa pelaajien määrä on rajoitettu neljään, eli parhaassa tapauksessa omaan kaveriporukkaan. 32:n, 64:n tai 128:n pelaajan suuruista sikailua ei siis kannata odotella tai tarvitse pelätä.
Autoja ei myöskään pääse tuunailemaan eikä kokonaisuutta voi muutenkaan Grand Theft Autoon verrata. Sen sijaan Watch Dogs 2:n moninpeli päihitetään heittämällä. Formaatti muistuttaa etäisesti Ghost Recon: Wildlandsia, mutta vieläkin enemmän The Divisionia. Ubisoft pitää selvästi kiinni omista formaateistaan jalostaessaan moninpelitilat omiin tuotteihinsa.
Viiden tunnin session perusteella aloimme havaitsemaan jo miten tehtävät alkavat toistamaan itseään. Kaava on lähes kaikissa pelimuodoissa lopulta sama: hiivi, hakkeroi, ammu vihollislauma, etene seuraavaan paikkaan, hakkeroi, tapa vihollislauma ja pakene alueelta.
Harmillisesti myöskään alustojen välistä ristiinpeluuta ei ainakaan tässä vaiheessa tueta.
Nähtäväksi jää, miten pitkäksi aikaa Watch Dogs: Legionin moninpeli jää elämään. Tämä riippuu tekemisen määrästä, päivittäis- ja viikottaishaasteiden kiinnostavuudesta ja uusien tehtävien tasaisesta saapumisesta peliin. Ainakin Ubisoftin The Crew 2 -autopeli on tässä onnistunut, joten miksei myös Watch Dogs: Legionkin. Hauskaa tämä joka tapauksessa on.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.