Simo (Olli Rahkonen) ja Lasse (Rami Rusinen) ovat murtovarkaita. He odottavat sopivaa hetkeä ja murtautuvat asumuksiin asustelemaan kun omistaja on poissa. Kun asumustilanne yllättää jatkuvalla kiinnijäämisellä, päättää Simo keksiä jotain muuta. Hän törmää vahingossa ex-yhden yön juttuunsa Eevaan (Paula Vesala), joka on sattumalta myös kertaparittelun tuloksena on yksinhuoltajaäiti. Simo muistaa Eevalla olevan aidon hopeakorun, jonka aikoo varastaa rahan toivossa. Koska Eeva ei muista miltä Simo näyttää, päättää Simo soluttaa Lassen näyttelemään itseään, jotta hän voisi keksittyä paremmin katalaan suunnitelmaansa. Asiat menevät kuitenkin heti laakista pieleen ja kohtuuton soppien sekamelskainen sotkuletka alkaa vyöryämään vähän jokaisen ylle. Kohta melkein kaikilla on jokin salaisuus ja sivurooli päällä.
3Simoa on aikaisemmin vain lyhytelokuvia ohjanneen Teemu Nikin käsialaa, ja lopputulos on varsin hyväntuulinen komedia. Harvemmin kokopitkän leffan ensiohjauksenaan kukaan uusi nouseva kyky lähtee Suomessa enää ohjaamaan komediaa, sillä draamaan tuntuu rahoitusta ja famea lahjoitettavan helpommin. Kotimainen draama alkaa olemaan kuitenkin jo niin keskenään samanlaista sontaa, että rehellinen huumori on ehdottoman tervetullutta viihdettä.
Aikaisemmin vielä Suomen elokuvamaailmassa kulumattomat kasvot Rusinen ja Rahkonen hoitavat näyttelijäntyönsä kiitettävästi. Hahmoihin on helppo samaistua ja tarinaan hauska heittäytyä. Tiiviit, nolot tilanteet on leikattu hyvin ja tarinan jaksaa seurata alusta loppuun helposti.
Bonuslaarista löytyy turhaksi koettuja kohtauksia, making offia, trailereita, musiikkivideoita ja naurukelaa. Perinteistä settiä siis.
3Simoa on hyväntuulinen, kevyt ja hassu kotimainen viihdepätkä, joka kannattaa ehdottomasti vilkaista.
KE
