Mainos
Kohti taivaita ohjukset ja konetulet laulaen; tämä on Ace Combat 7! Mutta sanooko seitsemäs kerta toden, ja onko tässä viimein ilmataistopelien Top Gunneri?

Ace Combat 7: Skies Unknown on taistelulentopeli jostain simulaation ja arcadelentelyn välimaastosta. Kaikeksi yllätyksesi, pelkästä lentelystä ja ohjusnapin varovaisesta painelusta pikkusormella poiketen, pelistä löytyy ihan juonellinen tarinakin.

Tarinassa Erusean kuningaskunta ja Oseanin federaatio ottavat yhteen ilmojen herruudesta. Trigger, vaitonainen pilotti Oseanin ilmavoimissa tekee pyyteetöntä työtä, kunnes jokin menee todella pahasti pieleen ja Trigger joutuu vankilaan. Koska pilotteja ei löydy tarpeeksi, pestataan vankeja lentämään lentokoneita vihollisen hämäykseksi.

Mainos

Tarina menee eteenpäin Metal Gear -sarjan tyylisesti melko eeppisin sävyin, ja välillä naurettavuuksien puolelle, pysyen kuitenkin melko viihdyttävänä toimintajännärinä. Tarinaa kerrotaan useimmiten sivullisten suunnalta.

Graafisesti kaunis kuin taulu

Peli näyttää pirun hyvältä ja lentely on tarpeeksi helppoa, jotta sisään pääsee sopivan helposti.

Peli etenee tehtäväpohjaisesti ja tehtävistä saa pojoja, joilla voipi ostella lisää osia hävittäjiin, sekä uusia hävittäjiä talliin.

Lentäessä radioliikenne paukkaa vilkkaana ja meininki tuntuu aidolta. Aitous kuitenkin karisee siinä kohtaa, kun tehtävää joutuu jauhamaan useita kertoja. Tehtävät ovat pitkiä ja checkpointeja on harvakseltaan, joten välillä kämmistä rankaistaan useiden minuuttien edestä tiukkaa vääntöä uudelleen.

Lisäksi tutkaa seuraamalla näkee kyllä missä on kohteet, missä kaverit ja missä suojeltavat, mutta ei erottelua niiden välillä kuka tai mikä kohde on kyseessä. Tämä voipi pistää otsasuonen sykkimään tahdissa kuin yliladattu vibraattori, kun radiossa huudetaan apua, eikä pelaajalla ole mitään halua, kuka tovereista kaipaa apua.

Virtuaalitodellisuutta PS4-yksinoikeutena

VR-tila on PS4-ekslusiivinen, ja pelin pitikin alunperin olla kokonaisuudessaan VR-veto. Jossain vaiheessa tämä kuitenkin muuttui, ja tilalle jäi VR-tilan kolme tehtävää sekä free flight ja ilmashow-moodi.

VR:ssä peli on todella maukas – jos vatsa vain kestää sen. Allekirjoittaneella vatsa ja otsa alkoivatkin kymmenen minuutin pelaamisella ilmoittaa, että eiköhän tämä ollut tässä. Videolta näkee lisää näistä tunnelmista yläpuolella olevasta YouTube-playerista.

Harmillisesti pelin pääkampanja ei ole pelattavissa VR:nä, mutta toisaalta, pääkamppiksen tehtävien venyessä helposti parikytminuuttisiksi, on ehkä ihan hyvä, ettei niitä tarvitse suorittaa VR-potta päässä.

Lihava leidi ei vielä laula

Ace Combat 7:n ollessa jotain simun ja arcaden väliltä, jää pelistä välillä fiilis, ettei peli oikein itsekään tiedä mitä haluaisi olla. Tämä saattaa viedä hauskuutta pois, mutta onneksi suurimman osan ajasta kun meininki sujuu, on pelaaminenkin hauskaa.

VR-moodi on valitettavan tynkä, vaikkakin fiilikseltään monimerkityksellisesti melko maukas.

Ace Combat 7 on hyvä suunta pelisarjalle, mutta se ei ole vielä se ässä joka se voisi olla.