Mainos
Aliens: Dark Descent tarjoilee Aliens-faneille aimoannoksen naamahalauksia, ainakin periaatteessa.

Warhammer 40K universumin Gothic Armada -peleistä tunnettu Tindalos Interactive ottaa harppauksen tuntemattomaan tuodessaan markkinoille sen ensimmäisen taktisen Aliens-sarjan pelin. Tämä reaaliaikainen taktinen räiskintä pyrkii haastamaan Xcom-pelisarjan lisenssillä, joka on meille monille ah, niin rakas.

Mainos

Kuka päästi alienit valloilleen? No Timohan se oli…

On vuosi 2198 ja sotilasalus USS Otago on taskuparkissa Lethe-planeetan kiertoradalla. Samaan aikaan pioneeriasema Brettonvillen lastausalueella tapahtuu kummia. Puolet lähtevän tavaran alueen kuljetuksesta jää jälkeen ja sen sisällä on yllätysmunia. Vaihtoehtoisilla suunnitelmilla varustettu tihulais-Timo avaa kuljetuslaatikot ja naamahalibileet voivat alkaa.

Sankarittaremme Maeko Hayes on kuitenkin tilanteen tasalla ja laskee nopeasti yksi plus yksi; loppulasti ei saa päästä poistumaan alueelta maksoi mitä maksoi. Heyes aktivoi suojeluprotokollan, joka tuhoaa kaikki alukset ympäriltä. USS Otago ottaa omansa ja vaurioituu miltei totaalisesti. Hayes pelastautuu kersantti Jonas Harperin avulla ja yhdessä he suuntaavat Otagon rippeisiin selvittämään, mitä helvettiä on käynnissä?

X-Com Schmax-Com

Tindalosin poppoo on todellakin lukenut X-Com-käsikirjaa ja Aliens: Dark Descent tarjoileekin kattavan kopiopaketin sisällöstä. Mukana on niin tehtävien ulkopuoleista tukikohdan hallintaa ja varusteiden kehitystä, on tehtävästä toiseen mukana kulkeutuvat sotilaat eri ominaisuuksineen ja taistelut, valittaessa reaaliaikaiset sellaiset, käydään pienen joukkueen kanssa jossa jokaisella sotilaalla on oma roolinsa.

Joukkoa käskytetään toimintapyörän avulla ja oletusasetuksilla toimintapyörän avaaminen hidastaa toimintaa, muttei pysäytä sitä.

Pelaajan tehtävänä on kaikki muu paitsi ammunta. Tehtäviä jaetaan, aseita valitaan ja sotilaita siirrellään komentopisteitä käyttäen, mutta tekoäly päättää ampumisen.

Taustalla tikittää koko ajan ajastin, miten kauemmin tehtävässä kuluu, sitä isommaksi Alien-horde kasvaa ja samalla limabileet kasvavat. Samoin mitä enemmän aikaa kampanjassa kuluu, sitä vaikeammaksi tehtävät muuttuvat. Aikapaine siis tuntuu läpi pelin.

Ollaan pikahississä helvettiin, suunta alaspäin!

Kaikki toimii periaatteessa. Samalla on päivän selvää, että kontrollit olisivat paremmat, jos niitä ei olisi suunniteltu konsolipelaajat mielessä. Ja ennen kuin revit pelipöksyjä, niin #PS54EVÖ tässä huushollissa. Fakta vain on se, että toimintaa ohjatessa koko ajan on tunne, että kaikki on hiukan vaivalloista.

Sotilaiden stressi ja persoonallisuushäiriöt tuntuvat valitettavan päälleliimatuilta ja vaikuttavatkin enemmän statsi-minipeliltä kuin varsinaiselta peliosa-alueelta.

Hiippailu on mahdollista, räiskintä on turvallisempaa. Poteroon pakkautuminen palkitaan ja avoimella alueella taistelu taas on oiva eväshetki Alieneille.

Look into my eye!

Aliens: Dark Descent on graafisesti näyttävä, bugisesti vallaton ja äänityöltä loistava. Tosin ääninäyttely on paskaa ja replat alkavat toistamaan itseään ensimmäisen pelitunnin jälkeen.

Olin saada paskahalvauksen kun oletuksena ADD tarjosi minulle low-asetusta. Pelikoneeni on kuitenkin aika aggressiivinen, mutta lisää graffaherqqua kun pisti eetteriin, takkuilu lisääntyi huomattavasti. Optimointi on tehty hutaisemalla.

Vaikka kaikki on kaunista ja tunnelmallista – ainakin kun rauta antaa myöden, on pelissä myös bugeja, enkä nyt tarkoita itse Alieneita. Ensimmäisellä käynnistyskerralla äänet eivät toimineet eikä peli reagoinut reilun 20 min pelaamisen jälkeen mihinkään. Ja eikun homma alusta. Myöhemmin pelissä tuli myös muita bugeja, jotka estivät edistymisen ja pakkolataus tetävän alusta oli ainoa ratkaisu.

Asiaa ei auta, että ääninäyttely on todella kyseenalaista ja solttujoukolle on nauhoitettu vain muutama line, jotka alkavat puuduttamaan nopeammin kuin ilmastointikanavassa kökkiminen.

You know the drill! Assholes and elbows!

Sanomattakin on selvää, että tämä ei ole se loppukaneetti jota toivoin. Lisenssi on selvästi oikeissa käsissä sillä rakkaus lajiin tuntuu kaikkialla. Sen toteutus on vain auttamattoman raaka ja tuntuu siltä, että kehitystyölle ei ole annettu riittävästi aikaa eikä kaikille osa-alueille riittävästi huomiota.

Aliens: Dark Descent kannattaa hommata vasta kuukausien päästä kunhan sitä korjaillaan ensin reilusti. Senkin jälkeen varmistaisin vielä, että X-Com 2 on pelattuna, ja ellei ole niin osta se, älä tätä. Lisenssi kuljettaa kauas, mutta se ei yksinään riitä tälläkään kertaa.

Mainos
ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
Aliens: Dark Descent
40 %
Edellinen artikkeliSteam on taas täynnä pelattavia demoja – Next Fest -tapahtuma käynnistyi
Seuraava artikkeliKaiken kattava jyväjemmarisimulaattori saa erikoispainoksen marraskuussa
Each person who ever was or is or will be has a song. It isn't a song that anybody else wrote. It has its own melody, it has its own words. Very few people get to sing their song. Most of us fear that we cannot do it justice with our voices, or that our words are too foolish or too honest, or too odd. So people live their song instead.
aliens-dark-descent-arvosteluAliens: Dark Descent kannattaa hommata vasta kuukausien päästä kunhan sitä korjaillaan ensin reilusti. Senkin jälkeen varmistaisin vielä, että X-Com 2 on pelattuna, ja ellei ole niin osta se, älä tätä. Lisenssi kuljettaa kauas, mutta se ei yksinään riitä tälläkään kertaa.