Mainos
Selviytymiskauhupelejä on tullut siihen mittaan, että ne ovat jo omaa genreään. Frictional Gamesin uusin, Amnesia: Rebirth jatkaa vanhaa kaavaa yrittäen pitää tunnelmaa yllä, mutta onnistuuko ruotsalainen pelilafka jälleen vai joko availlaan Surströmmingiä peiton alla? Tämähän täytyy testata!

Ruotsalaisen Frictional Gamesin Amnesia-pelisarjan ensimmäinen osa The Dark Descent sai suurta suosiota nimenomaan pelivideoiden kautta ja ehdottomasti tehokkain vaikuttaja maineeseen oli myöskin ruotsalaisen tubettajan, PewDiePien pelivideot, joita allekirjoittanutkin ahnaasti ahmi noin 10 vuotta sitten, silloin kun peli julkaistiin PC:lle.

Dark Descent sai epäsuoria jatko-osia parikin kappaletta (Justine, Machine for Pigs) ja nyt uusin Rebirth yrittää pitää vanhaa piinaavaa fiilistä yllä.

Mainos

Ensimmäisestä persoonasta pelattu selviytymiskauhuseikkailu on kriitikolle maistunut, eikä tämäkään jätä kylmäksi.

Pelifirma teki myös vuonna 2015 loistavan kauhuseikkailupelin SOMA:n jossa siinäkin, kuten Amnesiassa kuullaan suomalaisen Mikko Tarmian säveltämää pelimusiikkia.

Mistä se kielii?

Rebirthin tarinassa vuonna 1938 raskaana oleva ranskalaisneito Anastasie ”Tasi” Trianon ja hänen seuralaisensa tekevät mahalaskun aavikolle kesken matkaa tutkimusreissulle Afrikkaan. Rytäkässä Tasi hukkaa kamunsa, joten partnerit pitää tietenkin löytää ja täten seikkailu voi alkaa. Polttavan aavikon, luolastojen ja kuumottavien hautakatakombien läpi on mentävä, jotta koko posse saadaan taas yhteen. Yksi kadonneista on Tasin aviomies Salim, jota lähdetään ensimmäisenä etsimään.

Muistiinsa kolauksen saanut Tasi löytää taskustaan oudon talismaanin, jolla voi myöhemmin kulkea pitkin portaaleja kuolleeseen, outoon maailmaan. Tämän lisäksi Tasi on raskaana, joka myöskin tulee yllätyksenä sankarittarelle. Sattuuhan sitä.

Vaavilla kaikki ei ole hyvin

Pelin edetessä huomaa sankaritar Tasi, että kaikki ei nyt ole ihan kohdallaan. Tiimin jäsenet eivät ole ennallaan ja itselläkään ei ole kaikki Ismot kasinolla. Sekoanks mä? Nääksä mut?

Muutoksia mielessä ja kehossa

Mekaniikkakauhua

Silmistä kuvattu kauhuseikkailu on samaa kuin aiemmat Amnesiat. Eli pelissä käytetään hyvin paljon fyysikan lakeja erilaisissa pähkinöissä ja pelin etenemisessä. Ovet revitään auki hiirtä painamalla ja samalla raahaten dörtsät auki. Rebirthissä fyysikka toimii tosin paljon paremmin kuin aiemmissa ja on huomattavasti jouhevampi kuin edeltäjänsä.

Pähkinät ovat mielenkiintoisia

Peli on pimeä. Erittäin pimeä ja valonlähteitä saakin etsiä tuon tuosta. Maastoista löydetyt tulitikut eivät pala juuri 10 sekuntia kauempaa. Pimeässä alkaa tietenkin pelottamaan ja silloin kuuppa alkaa seota. Idea tässäkin on se, että älä ole pimeässä tai muuten kuolet.

Öljylamppu on myöskin mukana ja se vuotaa kuin seula. Öljyä ei tunnu löytyvän mistään, mikä luo taas lisää piinaavaa oloa. Selviytymisaspekti on hiljaa tosi tässä pelissä.

Portaalia availemassa

”Heeeeeeeeeeei valon kantaja”

Valoa kansalle, joka pimeydessä kolauttaa varpaansa pöydän kulmaan, on jo vanha sananparsi, joka Amnesiassa näkyy. Tai siis ei näy. Tai näkyy jos valoa piisaa, ja sitähän ei piisaa.

Stidit eli raisiolaisittain tultsarit löytyvät muutamina kappaleina ympäri maita, joten tukkupakkaukset Sampo-tikuista voit unohtaa välittömästi. Tikkujen käyttäminen onkin äärimmäisen tärkeää sillä kun ne loppuvat, alkaa kakka valua pitkin tuulettimen lapoja.

Onneksi pimeistä luolista ja katakombien seinistä löytyvät soihdut voi tuikata tuleen, jotka palavat sitten ikuisuuden. Ne vaan pitää ensin löytää. Ilman valoa, seinän vierustaa pitkin on mentävä muna ruvella, jotta näkee edes sentin eteenpäin.

Ahh..Valoa!

Öljylampun löytämisen jälkeen helpotuksen huokauksen voikin jo päästää, mutta pian huomaatkin, ettei siitä ole juurikaan apua. Öljy meinaan palaa aivan saakelin nopeasti, eikä täysinäinenkään öljylamppu kauaa hohkaa. Täyttöpakkauksia löytyy sieltä sun täältä, mutta ei mitenkään liikaa.

Aiemmissa Amnesioissa valoa löytyi paljon enemmän kuin tässä, joten tämä onkin tervetullut lisäys. Paniikki nousee hetkessä kun näpit palaa tikun vedellessä viimeisiä ja liekki sammuu vieläkin nopeammin, jos mahanalus on täynnä jalkoja pelaajan juostessa paska lahkeessa etsien seuraavaa soihtua.

20 sekuntia myöhemmin lamppu on tyhjä

Tästä on foorumeilla pelaajat vikisseet ja pelin modiystävällisyys on mahdollistanut ”tikku ja öljy” -modin joka helpottaa peliä. Kriitikolle modi ei maistu, vaan alkuperäinen konsepti on pirun hyvä ja haastava. Rebirthissä tärkeintä on etsiä, tutkia ja toimia eikä juosta koko peliä ykkösellä läpi.

Sankarittarella on pelolle vasta-aineeksi lisätty vielä pötsin tsekkaus. Kun Tasi hieroo raskaana olevaa mahaansa lörpöttäen infantiililleen, vähentää se pelon aiheuttamaa sekoamistilaa, mutta ei sitä napaakaan voi kaivaa iäisyyksiin pimeässä nurkassa hirviön vaaniessa lähistöllä.

Painajaisten bakkanaalit

Ja hirviötähän tässäkin siis on, ja ne toimivat taas omalla kauhuaksentillaan komeasti. Monsuja ei siis piestä, ammuta ja silvota, vaan niitä juostaan karkuun piiloon.

Nyt pelissä voi käydä myös vatsalleen jolloin sankarittaren löytyminen hirviöiltä on vaikeampaa, mutta liikkua ei voi. Hienoa mekaniikkaa kerrassaan.

Talismaanilla löytyy salaisuuksia

Kauhean kaunis

Amensia: Rebirth on pirun kaunis peli. Valot ja niiden puute luovat todella hienon tunnelman varsinkin katakombeissa, jossa tuntuu koko ajan olevan pölyä ilmassa.

Erikoistehosteet ovat näyttäviä, mutta uusimpia säteenseurantoja ei tässä nähdä. Noh, kuka niitä edes erottaa, eikä niitä tässäkään tarvita.

4K:lla pelattuna peli on vieläkin upeampi ja pyörii silti mukisematta hieman vanhemmillakin kokoonpanoilla. Perinteisenä FullHD-resoluutiolla vanhat bensakoneetkin tätä peliä kyllä pyörittävät ihan hyvin.

Kaunista kaunista kaunista

Äänet ja varsinkin dialogi on jälleen Frictional Gamesilta luokkaa: kulta. Ammattimaiset ääninäyttelijät ja loistavat efektit hiovat loputkin särmät kulmista. Tähän Mikko Tarmian musiikit päälle ja avot!

5.1-äänijärjestelmällä hirviöiden satunnaiset kuiskaukset menevät korvista suoraan sieluun ja sitä kautta virtsapussiin aiheuttaen kalsareiden tai Tenojen vaihdon.

Ostopakkoko?

Uusin Amnesia: Rebirth jatkaa samaan tahtiin loistavalla pelimekaniikalla, tunnelmalla ja tarinalla, joka ei varmasti petä pelisarjan faneja. Rebirth on hieman lyhyempi kuin aiemmat, mutta pelaamista silti riittää hyvät kymmenisen tuntia.

Hintalapun suuruuskaan ei ole mitään keskeneräiset AAA-pelien 70 euron luokkaa, vaan parilla kympillä pelin voi poistella lähimmästä Keimon tavaratalosta tai imailla digitaalisena pelipalveluista.

Suosittelen myös hommaamaan The Amnesia Collection -kollaasin josta löytyvät aiemmat Amensiat. SOMA:lle myöskin vahva suositus!

Mainos
ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
Amnesia: Rebirth
90 %
Edellinen artikkeliTänään tv-ensi-illassa supersankarileffa, jossa vihollisia ei lyödä kertaakaan nyrkeillä
Seuraava artikkeliTällä kikalla saat PS5:n trophyt näkymään helpommin luettavassa luettelossa
Juha-Matti, eli kansansuulla Jusku, on Respawnin kokovartalokoomikkokriitikko, jonka kärkkäät ajatukset ja villit oivallukset tekevät peliarvioiden lukemisesta astetta hervottomampa. Jusku on myös yksi Respawn.fi Podcastin vakioäänistä. Myös aiheuttaa kaaosta lakkoilemalla ahkerasti!