Zombeja siellä, zombeja täällä. Mikä onkaan niiden suosion salaisuus? Ei ainakaan tasalaatuinen käsikirjoittaminen, kuten The Walking Deadin viides tuotantokausi kertoo.
Vampyyritrendin kadotessa True Bloodin jälkeen kuin pieru saharaan ovat zombit olleet hirviömaailman uusi musta – ainakin televisio- ja elokuvamaailmassa. Yksi parhaiten aallonharjalla ratsastaneista on sarjakuviin pohjautuva The Walking Dead, jonka kuudes kausi pyörii tällä hetkellä myös kotimaisella televisiokanavalla. Taannoin fyysisen julkaisumuodon sai sarjan edellinen eli viides tuotantokausi, joka puolustaa olemassaoloaan jo pelkkien ekstrojen perusteella.
Rick Grimesin (Andrew Lincoln) luotsaama selviytyjäjoukkio on nähnyt neljän tuotantokauden aikana monenlaista ahdinkoa ja tuskaa. Rickin vaimon kuoleman jälkeen hiippakuntaa ovat vaihtaneet milloin ystävät, milloin viholliset. Erityisesti manalan maille ovat siirtyneet zombit, nuo eri mätänemisen vaiheessa olevat elävät kuolleet. Tai kävelijät, kuten heitä useimmin sarjassa kutsutaan.
Kuvio on ollut kautta vuosien jokseenkin sama: ryhmä taistelee selviytymisestään eri tavoin ja tuskailee ihmissuhdeasioita aina kun zombeilta ehtii. Atlantan suurkaupungista on paettu ensin maaseudulle, sitten vankilaan ja sieltä taas Terminuksen suojapaikkaan. Joka tosin ei sitten ollutkaan aivan sitä, mitä mainoksissa väitettiin. Tästä herkullisesta kohdasta alkaakin viides kausi varsin lupaavasti ja varsin brutaalisti muuten lähteekin.
Intensiivisen alun jälkeen homma taantuu vähemmän hyvälle sivujuonteelle, joka kannattelee kautta tovin. Tuttuun tapaan jokin ryhmäläisistä kuolee ja jotain uutta tulee tilalle. Sarjan vanhoille faneille tuttua huttua. Tästä taas palataan tuttuun kuvioon eli matkustelemaan uuden, paremman suojapaikan toivossa. Muuten kiva, mutta homma alkaa maistua pahasti puulta ja toistolta, etenkin kun tämä kaikki tuntuu jo niin nähdyltä ja koetulta.
Etenkin kauden loppupuolelle mentäessä sarjaa vaivaa kaksi ikävää oiretta. Ensinnäkin suvantovaihteita on aivan liikaa ja homma tuntuu valuvan eteenpäin lähinnä tyhjäkäynnillä. Toiseksi osasta päähahmoja on kasvanut sellaisia ihmispaiseita, ettei heidän selviytymisestään enää välitä. Oikeastaan jopa toivoisi heidän vaihtavan hiippakuntaa tavalla tai toisella. Ei ehkä aivan paras rakenne selviytymiskauhusarjalle.
Lopun mahalaskusta huolimatta viides tuotantokausi on mukiinmenevä tapaus. Alkupuoli pelastaa paljon ja kyllähän kauden aikana jännittäviä hetkiäkin kohdaan, mitä nyt sarjan sisäinen uskottavuus ja johdonmukaisuus ovat niin ja näin. Jos näistä ei jaksa pahemmin välittää, kauden katsoo sujuvasti loppuun asti, vaikka sitten harvemmalla katselutahdilla.
Ekstroja blu-ray-julkaisussa on reilut kolme tuntia, joista osa on kiinnostavaa katsottavaa ja osa puuduttavaa täytettä. Mukana on muun muassa näyttelijöiden haastatteluita, tuottajien ja ohjaajien kommentteja, taustamateriaalia sarjan tekemisestä ja elävien kuolleiden maskeerauksesta sekä tietenkin poistettuja kohtauksia ja kommenttiraitoja. Kaikkiaan reilusti tavaraa sarjan fanille.
