Mainos
Joukko teinejä somettaa ja chattaa, kunnes murhaaja iskee interverkon kautta. Hui, saatana!
Blaire (Shelley Hennig) ja tämän poikaystävä Skypettelevät rivoja, kunnes molempien kaverit pompsahtavat linjoille. Skypejoukossa on kuitenkin myös joku muu. Kukaan ei saa bugia pois, eikä kukaan tiedä mistä se tuli. Varmaa on kuitenkin se, että kysymysmerkki-ikonilla varustettu kummajainen kuuntelee ja reagoi nuorten chattailuun sekä Skypen, Facebookin että YouTuben kautta. Kaikki on ihan fine, kunnes ylimääräinen pyörä käy iholle.
Unfriended on todella kova ajankuvaus, siitä missä nykynuoriso ja nuoret aikuiset elävät. Lähes kaikki tapahtuu netissä – etenkin sosiaalinen kanssakäyminen. Toki onneksi vielä on olemassa ihmisiä, jotka treffaavat livenä ja viettävät aikaansa muuallakin kuin atk:lla, mutta kaupungeissa sometus ja digitalisaatio on vallitsevaa ajankäyttöä.
Unfriended-elokuva on poikkeuksellinen. Koko sen tarina kerrotaan Applen OS X:n kautta. Kaikki mitä katsoja näkee, näkee hän päähenkilön tietokoneen työpöydän kautta. Linkkinä muiden henkilöiden kuvakulmiin on Skype ja nettikamerat. Systeemi kuulostaa hullulta, mutta se toimii yllättävän hyvin.
Elokuvassa ei juuri kuulla musiikkia. Se vähä mitä kuullaan, soi päähenkilön Spotifyssa. Kauhumusiikkia ei viljellä, mutta katsoja aistii silti selkäpiitä karmivaa tunnelmaa jatkuvasti. Voisikin siis sanoa, että elokuva on todella taidokkaasti ohjattu.
Vaikka Unfriended onkin vain työpöytäkuvaa, on se yksi omalaatuisimmista ja kiinnostavimmista kauhupätkistä hetkeen. Itse katsoin leffan kotiteatterilla, mutta uskoisin sen olevan parhaimmillaan yöllä läppärin näytöltä, kuulokkeet korvissa. Tämä on se tapa, jolla minä Unfriendedin suosittelen kurkkaamaan.
Mainos
