Mitä saadaan, kun yhdistetään supervoimat ja avaruustaistelu? Chorus pyrkii vastaamaan tähän kysymykseen, jota illanviettopöydissä saatetaan ihmetellä.
Chorus, tyyliteltynä ”Chorvs”, on Deep Silverin julkaisema ja Fishlabsin kehittämä avoimehkon pelimaailman avaruustaistelupeli.
Pelaaja ohjaa kolmannen persoonan kuvakulmasta Forsaken-nimistä avaruusalusta, jota pilotoi Nara-niminen pilotti. Tehtävärakenne pelissä on pääkampanjaa seuraavaa, mutta sisältää polulta poikkeaville yksittäisiä sivutehtäviä ja kokonaisia sivutehtäväkaaria.
Forsakenin päivitettävien aseiden lisäksi pelaaja saa käyttöönsä Naran yliluonnollisia voimia, joilla voi vaikkapa teleportata itsensä vihollisaluksen taakse.
Fishlabs on panostanut pelin tarinaan huimasti, kehittäen omanlaisensa massiivisen avaruusoopperan historioineen Naran pilottiseikkailujen perustaksi.
Kauan kauan sitten…
Pelin tarinassa Nara oli aiemmin koko universumin alistamiseen tähtäävän Circle kultin johtajan Great Prophetin oikea käsi. Universuminvalloituksessa Nara törmäsi tilanteeseen, jota hänen moraalinen kompassinsa ei enää kestänyt, joten Nara pakeni kauas Circlestä, piilottaen symbioottisella tekoälyllä varustetun Forsaken aluksensa. Ongelmat eivät koskaan ratkea pakenemalla ja Nara joutuu kohtaamaan menneisyytensä, sekä hylätyksi tulleen Forsakenin jälleen kerran.
Piupiu, Zap, Zäng!
Chorus-pelissä pelaaja pääsee avaruusaluksellaan liikkumaan vapaasti toisiinsa kytketyillä massiivisilla alueilla. Alueiden välissä olevat portit aukeavat vasta kun pelin pääkampanjaa on edennyt tarpeeksi. Tehtäviä ja sivutehtäviä suorittamalla pelaaja pääsee kehittämään eri kykyjä, joista on hyötyä tulevissa avaruustaisteluissa.
Ohjastaminen sujuu suhteellisen helposti kahden analogitatin ja nappien avulla. Ammuskelut sujuvat liipasimilla, kiihdytys ja väistöt vasemmalla tatilla ja oikealla alusta käännyllään. Perusnapeilla lauotaan pelaajan taianomaisia taitoja, joiden avulla saa mm. avaruusaluksensa sijoitettua suoraan vihollisaluksen taakse. Tästä on huimasti hyötyä taisteluissa, sillä vihollisaluksia on välillä saatanan vaikea löytää joka puolelle avautuvasta avaruusmaisemasta.
Pelissä tutkan tapainen havainnointityökalu näyttää yhdellä akselilla millä suunnalla vihollisia on, mutta kun käytössä on kolme akselia, on joskus vihollisen etsiminen yhtä munavaahdon vatkaamista. Onneksi kun vihollisen näkee, voi saalistajataidon avattuaan teleporttailla suoraan bogeyn persuksiin läähättämään. Tämä hieman sujuvoittaa taistoa.
Niin kauan kun on jotenkin tietoinen vihollisten suunnasta tai ne ovat jyvällä, on Chorus parhaimmillaan. Muuten turhautuminen iskee suhteellisen helposti. Toisinaan toivoisi, että aluksen saisi käännettyä 180 astetta helpommin. Onneksi tähänkin tulee pelin edetessä helpotusta.
Paranneltujen aseiden, aluksen ja taitojen myötä peli alkaa näyttää paremmin Forsaken-alus aluksen terävät kulmahampaat. Forsaken osaa myöhemmin jopa driftata kulmissa, joka antaa pelille aivan omanlaisensa messinkiboltsitunnelman.
Häpeilemättömän hyvää B-viihdettä
Chorus on pelituntumaltaan jotain kevyen arcaden ja vaativamman avaruustaistelusimcaden välimaastosta. Sen tunnelmaa leimaa hyvin pyrkimys repiä AA-luokan pelibudjetista kaiken irti, ja tässä Chorus monelta osin onnistuukin.
Käsikirjoituksessa on avaruusoopperan syvyyttä, mutta silti sympaattista kioskitoimintakirjallisuuden rosoutta. Chorus tuntuu sellaiselta B-luokan leffalta, mitä katselee ihan mielellään toistamiseen.
On upea fiilis lennellä hyvin tottelevan aluksen puikoissa läpi tiukkojen avaruusaseman osien lävitse, ampua pari vihollista hengiltä, väistellä sivuliikkeillä ohjuksia ja driftailla itsensä parempaan asemaan ampuen tykillisen ohjuksia isomman aluksen perssiiseen. Vihollisalukset omaavat erilaisia ominaisuuksia, joiden vaikeustaso kasvaa pelin edetessä, tuoden lisää taktisuutta. Chorus imee mukaansa kevyestä rosoisuudestaan huolimatta.
Avaruudessa, kaikki kuulee sinut
Graafisesti Chorus on yllättävän hyvän näköinen. Nykyaikaiset pelit voivat näyttää pirun hyvältä, ilman isoa budjettiakin, jos on osattu käyttää rajoitteita hyväkseen. Chorus onnistuu tässä mainosti ja antaa muutamille isomman luokan peleillekin hieman kolausta itsetunnolle.
Soundtrack Choruksessa on aivan hemmetin upeaa ja mukaansatempaavaa. Tässä suhteessa Chorus voi ylpeänä seistä jopa AAA-luokan pelien rinnalla.
Ääninäyttelyssä on hieman toivomisen varaa. Siinä Choruksen budjetti alkaa näkyä valitettavasti. Oman vaikeutensa on varmasti tehnyt myös vallitseva maailman tilanne. Ääninäyttelyssä on yritystä, mutta se jää hieman pahviseksi karismaltaan.
Kannattaako ostaa?
Chorus on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, jos pitää avaruustaistelupeleistä. Siinä on paljon tekemistä ja taisteluissa on erikoistaitojen puolesta omanlaistaan imua. Tarinassa on yritystä iskeä pelimekaniikkojen taakse syvyyttä, joten peli ei jää ihan pintapuoliseksi raapaisuksi.
Chorus saattaa olla tämän vuoden jonkinlainen yllättäjä, vaikkei varmasti ylläkään Game of the Year -palkintopallille.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.