Clair Obscur: Expedition 33 -arvostelu – ranskalainen hyvin suolattuna, kaikilla mausteilla

Clair Obscur: Expedition 33 on ranskalainen JRPG, vai onko se sittenkin vuoropohjainen Dark Souls? Kolmessa päivässä miljoonaa kappaletta myynyt peli on monta asiaa, mutta onko se très bien?

Mitä saadaan kun sushin päälle laitetaan peruna? Varmaan jotain tosi pahaa, mutta se ei estänyt ranskalaista Sandfall Interactivea tekemästä japanilaisen roolipelin tyylistä seikkailupeliä täysin ranskalaisella ilmeellä.

Clair Obscur: Expedition 33 on Sandfall Interactiven esikoisteos. Se lainailee rohkeasti muilta ja onnistuu silti tekemään pelistä omanlaisensa, itsensä näköisen ja jopa imuisan. Paljon suitsutusta saanut peli sisältää aineksia niin JRPG-peleistä, Rogue-liteistä kuin impressionistisista seikkailupeleistä (oletan).

Onko tämä lainailujen buffet-pöydästä noudettu peli herkullinen pièce de résistance, vai jääkö suuhun lähinnä merden maku?

Gommage

Joka vuosi Lumièren saarella on paskat valahtanut hienostuneeseen punttiin, kun taivaan rannassa paintress maalaa suureen monoliittiin uuden numeron. Tätä tapahtumaa kutsutaan gommage nimellä. Uuden numeron ilmestyessä monoliittiin, kaikki numeroa vanhemmat lakkaavat olemasta. Joka vuosi gommagen jälkeen lähetetään retkikunta pääsaarelle tappamaan Paintress, ennen kuin hän maalaa seuraavan numeron. Joka kerta he epäonnistuvat. Tämä on retkikunta 33. (Gommage tarkoittaa muuten ranskalaista ihonkuorintatekniikkaa, jossa poistetaan kuollutta solukkoa, toim. huom.)

Clair Mario RPG

Clair Obscur: Expedition 33:n taistelut yhdistävät perinteisen vuoropohjaisen roolipelin strategian reaaliaikaisiin elementteihin, kuten väistelyyn ja torjuntoihin. Tämä ei ole mikään uusi innovaatio, vaan tuttu mm. Super Mario –RPG-peleistä.

Jokainen erikoisliike sisältää omat rytminsä, ja ajastimet joissa on osuttava oikeaan kohtaan rytmillisesti. Sama toistii väistelyjen, väistöhyppyjen ja torjuntojen kanssa – jokaisen vihollisen jokainen hyökkäys on oma rytminen ns. oma rytminen minipelinsä. Vihollisten rytmikkäät hyökkäykset ja niiden opettelu tuo peliin lepopisteillä palaavien vihollisten lisäksi aimo annoksen darksoulsmaista rogue-litea tähän vuoropohjaiseen taisteluun.

Pelaajat voivat myös käyttää Pictos- ja Luminas-järjestelmiä, jotka tarjoavat passiivisia parannuksia ja mahdollistavat synergioiden rakentamisen hahmojen välillä. Vihollisilla on elementaalisia heikkouksia, kuten Persona-peleissä, ja hahmojen taidoilla voi hyökätä näitä heikkouksia vastaan. Viholliset on myös mahdollista oikeilla liikkeillä nuija hetken vastustuskyvyttömiksi.

Jokaisella hahmolla on ainutlaatuiset mekaniikkansa ja vaihdettavat taidot, jotka lisäävät taktista syvyyttä. Esimerkiksi Maelle-hahmon stance-järjestelmä mahdollistaa erilaisten hyökkäysten ja puolustusten yhdistämisen tilanteen mukaan. Gustave taas kerää overchargea tietyillä iskuilla ja kun mittari on täysi hän voi käyttää erikoisiskun joka saattaa hyvänä päivänä silpaista vihollisen hengiltä.

Kykyjen väleillä, sekä niitä parantelevilla pictos ja luminas taidoilla on omaa synergiaa. Pelkkää ”yksi sorvi joka reikään” taktiikkaa ei voi käyttää juuri vihollisten heikkouksien ja vastustuskykyjen takia.

Oui, je suis française

Pelin visuaalinen tyyli ammentaa inspiraationsa Belle Époque -ajasta, yhdistäen sen tummanpuhuviin sävyihin ja impressionistiseen estetiikkaan. Unreal Engine 5:n avulla luodut ympäristöt ovat yksityiskohtaisia ja täynnä tunnelmaa. Ranskalainen tunnelma on käsin kosketeltava. Nahkaa, Gatsbya, Jean-Paul Gaultieria. Oui, tämä on aito.

Äänimaailma, säveltäjä Lorien Testardin käsialaa, tukee pelin emotionaalista syvyyttä ja vahvistaa sen kerronnallista voimaa.

Ääninäyttelijöissä vilisee tuttuja, kuten Charlie Cox (Daredevil), Jennifer English Maellena (Baldur’s Gate 3 Shadowheart) ja Andy Serkis (Klonkku). Pelin ns. päähahmo Gustave näyttää Robert Pattinsonilta ja kuulostaa Charlie Coxilta. Kokemus on hämmentävä.

Kannattaako ostaa?

Todellakin. Tämä patonki sopii laukkuun kuin laukkuun. Tuttujen elementtien yhdistelmä omintakeisella ranskalaisella otteella puree kuin pariisin peruna. Tämä on hyvä. Tätä lisää.