Valot pois, hyvää yötä.
Rebeccan (Teresa Palmer) pikkuveli Martin (Gabriel Bateman) asuu heidän äitinsä (Sophien) kanssa. Martinia pelottaa koska hänen äitinsä juttelee yksinään pimeässä. Äiti kertoo ystävänsä asuvan vaatekaapissa. Pelko käy todeksi kun pimeässä huoneessa vaatekaapissa kuuluu hengitystä. Martin hakee apua isosiskoltaan, joka kertoo nähneensä itse samanlaisia painajaisia nuorena. Rebeccan kohdatessa tumman hahmon, joka katoaa valon osuessa siihen, on selvää että kukaan ei ole turvassa, paitsi valojen ollessa päällä.
Lights Out perustuu samannimiseen David F. Sandbergin lyhytelokuvaan. Sandberg ohjasi itse myös pitkän version, mutta käsikirjoituksesta vastaa Eric Heisserer.
Elokuvassa nähdään myös alkuperäisen lyhärin pääosanäyttelijä Lotta Losten cameoroolissa. Cameo saa aikaan pienen hyväntahtoinen hymähdyksen, ainakin niissä jotka ovat alkuperäisen Lights Outin nähneet.
”Hahmot jäävät etäiseksi, eikä heihin juuri ehdi tutustumaan, jotta heistä alkaisi välittää”
Lights Out on pieni sarja hymähdyksen arvoisia oivalluksia valon käytöstä. Elokuvan pahis katoaa joutuessaan valoon. Erilaisia oivaltavia keinoja käyttää valoa turvana on leffaan mahdutettu jonkin verran, mutta varjojen ja pimeän mielikuvitukselliseen käyttöön ei ole panostettu läheskään yhtä paljon, joka on sääli.
Hahmot jäävät etäiseksi, eikä heihin juuri ehdi tutustumaan, jotta heistä alkaisi välittää. Elokuva jää hyvin geneeriseksi kauhuleffaksi. Muutaman kerran kyllä pisti ärsyttämään hahmojen kykenemättömyys avata verhoja ja pahiksen toimintamallin epäloogisuus (ei saa ovea auki, mutta voi siirtyä paikasta toiseen). Koska hahmoista ei juuri välitä, jää leffan säikäytykset lähinnä juuri säikäytyksiksi, eikä hyvän kauhuleffan hahmojen mukana pelkäämistä synny.
Elokuva on mainion lyhärin jälkeen melkoinen pettymys. Alkuperäinen lyhäri löytyy netistä ja suosittelenkin katsomaan sen, jos sitä ei ole vielä nähnyt.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.