Felix (Robert Duvall) on mies, joka on paennut menneisyyttään 40 vuoden ajan, erakoitumalla keskelle metsää, pienen kylän laitamille. Kylän asukkailla jokaisella on joku tarina kerrottavana miehesta, sillä häntä pidetään pelättynä tappajana ja änkyränä ukkelina.
Eräänä päivänä Felix päättää astella hautaustoimistoon, ja kertoo haluavansa pitää omat hautajaisensa ennakkoon päästääkseen menneisyyden taakasta. Paikalle kutsuttaisiin jokainen, jolla on joku tarina miehestä kerrottavana. Hautaustoimisto ottaa haasteen vastaan, sillä Felix antaa niin mojovan bonuksen porkkanaksi.
Ennen aikojaan on Aaron Schneiderin ohjaama tarina miehestä ja hänen sisäisestä taakastaan. Miten 40 vuotta paskaa sisällään pitänyt mies voi vielä toipua ongelmistaan, vai voiko sittenkään?
Elokuva on oikeanlaisessa, rauhallisessa ja pohdiskelevassa mielentilassa, hieman viskeissä katsottuna varsin antoisa elokuva. Sen tarina toimii kauttaaltaan, sillä vaikka runko onkin kliseinen, on elokuvan tarinan omituisuudellaan varsin viehättävä ja koukuttava ote.
Robert Duvall onnistuu mallikkaasti jäärän ukkopussin roolissaan, mutta pelkän kuivakan korpun alla Duvall onnistuu olemaan myös hauska. Elokuvan pääasiallisesta hauskuudesta vastaa Bill Murray, jonka rooli pennintarkkana hautausurakoitsijana huvittaa lähes jatkuvasti.
Elokuvan huumori ei ole crazykomediatasoa, vaan kyseessä on musta tilannekomiikka, jota kaikki katsojat eivät varmasti osaa tulkita. Ne jotka osaavat, saavat enemmän irti.
Bonusmateriaaleista löytyy yllättävän paljon taustatietoa elokuvan tuotannosta ja elokuvan loistavista castingvalinnoista.
Ennen aikojaan on erilainen draama, joka soveltuu parhaiten varttuneimmille miehille ja heidän puolisoilleen.
KE
