Entinen Naughty Dog -pelistudion visuaalisten tehosteiden taiteilija Matt Radford pelkää, että tulevaisuudessa nykyisiä videopelejä ihaillaan samalla tavalla kuin historiallisia arkkitehtuurin mestariteoksia. Hänen mukaansa pelien tekemisen teknologiset muutokset voivat vähentää käsityön merkitystä ja muuttaa alan luonnetta.
Radford työskenteli muun muassa peleissä The Last of Us ja Uncharted 4. Kiwi Talkz -podcastissa hän ihmetteli, kuinka paljon Naughty Dogin johtohahmot, kuten Neil Druckmann ja Bruce Straley, ovat saaneet vuosien varrella kritiikkiä. Hänen mukaansa nämä ovat omistaneet elämänsä taiteen tekemiselle.
– Toivon vain, että tämä voi jatkua, sillä juuri siinä piilee asian todellinen kauneus: tällainen ylipäätään on mahdollista, Radford sanoi.
Hän pohti myös, ovatko jotkin nykyiset suurpelit tulevaisuudessa lajityyppinsä huippusaavutuksia. Ystäviensä kanssa hän on keskustellut siitä, saattaako esimerkiksi Uncharted 4 tai The Last of Us Part II olla paras koskaan tehty videopeli.
Radford vertasi pelinkehitystä Kölnin tuomiokirkon kaltaisiin historiallisiin rakennuksiin. Niiden rakentamiseen käytettiin valtavasti aikaa, osaamista ja käsityötä, jota ei enää samalla tavalla tarvita nykyisessä rakentamisessa.
– Emme enää rakentaisi Kölnin vanhan tuomiokirkon kaltaista rakennusta. Emmekä tule rakentamaan sellaista enää koskaan, koska tarvittavaa osaamista ei yksinkertaisesti enää ole. Menetelmät ja asiantuntemus ovat muuttuneet, ja nykyään rakennuksia voidaan tehdä tehokkaammin. Silti uudet rakennukset eivät näytä samalta kuin nuo vanhat arkkitehtuurin ihmeet, hän sanoi.
Radford arvelee, että tulevaisuudessa myös pelejä tarkastellaan niiden käsityön näkökulmasta. Hän uskoo, että ihmisten tekemä näyttelijäntyö, käsikirjoittaminen, mallinnus, veistäminen ja maalaaminen voivat herättää ihmetystä, kun pelituotanto muuttuu teknologian kehittyessä.
Radford ei maininnut tekoälyä suoraan, mutta hänen huolensa liittyvät pelialalla käytyyn keskusteluun generatiivisen tekoälyn vaikutuksista luovuuteen ja työntekijöiden asemaan. Tekoälyn käyttöä perustellaan muun muassa kustannusten alentamisella ja kehitystyön nopeuttamisella, mutta siihen liittyy myös huolia plagioinnista ja tuotosten laadusta.
