Ubisoftin Far Cry -pelisarjan pelit kokivat kunnollisen mullistuksen Far Cry 3:n myötä vuonna 2012, jolloin avoin hiekkalaatikko kasvoi aikansa peleihin nähden valtavaksi. Siinä missä vielä suurempi ja kauniimpi Far Cry 4 ja esihistoriaan sijoittuva Far Cry Primal jakoivat pelaajien mielipiteitä, onnistuu Far Cry 5 takuulla sytyttämään kaikki vanhat Far Cry -fanit sekä GTA V:een kyllästyneet sikailijat.
Far Cry 5 asettaa pelaajan joko nais- tai miesapulaissheriffin bootseihin. Montanan poliisijoukkojen aikeena on käydä pidättämässä Yhdysvaltain Keskilännessä pientä piirikuntaa ikeessään pitävä uskonlahkomies Joseph Seed, jonka kultti odottaa maailmanloppua ja käyttäytyy kansalaisia kohtaan poikkeuksellisen aggressiivisesti. Seedin opetuslapset ovat kuitenkin niin omistautuneita ”isälleen”, että tekevät sheriffien pidätystoimista mahdottoman. Pian pelaaja huomaa olevansa ainoa elossa oleva sheriffi kaupungissa, ja ainoa, joka voi pelastaa kaupungin hengissä olevat tervejärkiset asukkaat.
Tiukkaa tarinaa
Yhtenä Far Cry -pelien tärkeimmistä elementeistä on tarina. Tarina on tälläkin kertaa keskiössä. Se alkaa vaikuttavasti ja etenee tarinatehtävien, mutta myös satunnaisten kohtaamisten avulla. Kohtaamiset ihmisten kanssa ovatkin aiempaa tärkeämpiä, sillä ”ubi-torneissa” ei tarvitse enää kiivetä, vaan lisätehtäviä avataan rpg-tyyliin keskustelemalla paikallisväestön kanssa.
Keskustelu väestön kanssa jopa yllättää välillä. Pelaaja saa kuulla hämmentävän pelottavia nuotiotarinoita, joita jää miettimään pidemmäksikin aikaa. Tämä onkin pelin psykologisesti vaikuttavinta antia.
Löysä läski pois pelisisällöstä
Far Cry 5:n kartta on selkeästi pienempi kuin kolmosen tai nelosen pelialue. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä pelistä on karsittu kaikki ylimääräinen silava pois. Enää ei kiivetä torneissa tai etsitä tunteja kukkasia craftaamisen toivossa. Nyt eletään modernissa maailmassa, jossa kaiken tarpeellisen voi ostaa. Craftaus on toki edelleen mukana, mutta täysin vapaaehtoisena rohtojen keittelymuodossa.
Pienempi kartta on silti kooltaan suuri. Se on jaettu kolmeen osaan, joista jokaisessa on omat jipponsa. Pienempi kartta on helpompi käsitellä ja silti hyvin monipuolinen. Tekemistä pisaa jopa niin paljon, että valinnanvaikeus saa pelaajan hortoilemaan aluksi kaikkialle muualle kuin tarinatehtävien pariin.
Näyttää hyvältä kaikilla alustoilla
Graafisesti Far Cry 5 näyttää älyttömän hienolta. Pelimoottori on sama kuin Far Cry 4:ssä ja Primalissa, mutta grafiikkaa on ehostettu esimerkiksi veden suhteen. Vesi reagoi nyt dynaamisesti kaikkeen aempaa enemmän. Myös tuli ja räjähdykset ovat vaikuttavaa katseltavaa.
PS4:llä peli pyörii 1080/30p-formaatissa ja PS4 Pro:lla 4K/30p-muodossa. Xbox One X ei kykene – ainakaan vielä 4K/60p-resoluutioon, jote se herkku jää ainoastaan PC-pelaajien nautittavaksi. PS4 Pro piirtää myös horisonttia normiversiota kauemmas ja osaa generoida enemmän kasvillisuutta maastoon.
”amerikkalaiset muskeliautot ja rekannupit röhisevät orgastisesti”
Äänistä sanottakoon, että kaikki on yleisesti todella mahtavan kuuloista. Näyttelijät ja dialogi ovat tuttua Far Cry -formaatin laatua. Räjähdykset jytisevät huikeasti ja amerikkalaiset muskeliautot ja rekannupit röhisevät orgastisesti. Äänipuolen ainoa ongelma on välillä sekoileva surround-ääni, joka pistää kaiken kaikumaan tunneliääntä. Ongelma saattaa olla ennen 1.0.1-version julkaisua edeltävän testiversion harmi, mutta koska se toistuu usein, on siitä syytä mainita.
Torahampaat ja aseet vuokrattavana
Yhtenä pelin merkittävimpänä uudistuksena nähdään yhdeksän eri apurin mukanaan tuoma tuki. Pelaaja voi valita kerrallaan yhden spesialistiapurin, jota hyödyntää etuvartioiden valtaamisessa tai tehtävien suorittamisessa. Nämä apurit toimivat kuin co-op-pelaajapartneri, mutta tekoälyn ohjastamana. Pelaaja voi myös palkata satunnaisia kaupunkilaississejä tuekseen, mutta näiden tekoälykkyydellä ei kovin suuria pisteitä saisi alakoulun ensimmäisilläkään luokilla.
Yhdeksästä apurista voi saada maksimissaan kaksi käyttöönsä, mikäli pelaaja tuhlaa kokemuspisteitä sen mahdollistamaan perkiin. Ja se kannattaa heti alusta alkaen, sillä pelin luonne muuttuu tämän myötä jopa yllättävän taktisesti. Tehtävät saavat uutta potkua kun apuna on joko snaipperi sekä koira tai sinkomies ja lentokoneen mukanaan tuoma tulituki.
Vaikka tekoälypartnerit ovat hauskoja, saa peliin aivan uuden ulottuvuuden kaverin kanssa. Far Cry 5 tukee co-op-yhteistyöpelaamista ja koko pelin voi tykittää läpi kaverin kanssa. Co-opissa kuitenkin vain toisen pelaajan peli etenee, joten täysin nollista mukaan hyppäävä kaveri ei pääse hyötymään pitemmällä olevan ystävän eduista. Co-op-peleistä Ghost Recon Wildlands on esittänyt tähän saakka parhaan mallin yhteistyöpelaamosesta, johon Far Cry 5 ei aivan yllä. Ehkä sitten kuudennessa…
Kenttäeditori tyrkyttää itseään
Luovana ihmisenä olen aina rakastanut pelien modaamista ja omien kenttien tekemistä. Far Cry 3:n kenttäeditori oli hauskinta paskaa aikoinaan. Samoin GTA Onlinen editorit, lukuisista ysärin PC-peleistä puhumattakaan. Far Cry 5 esittelee tutun kenttäeditorin Arcade Moden muodossa, johon törmää siellä täällä pitkin tarinamuotoa kolikkopelikoneiden muodossa. Mikäli pelaaja haluaa, voi hän alkaa yhtäkkiä kesken seikkailun alkaa tekemään muiden luomia haasteita tai tehdä omia. Näistä saa pisteitä, jotka hyödyttävät myös yksinpeliä. Eniten Arcade Modesta on kuitenkin iloa vasta pääpelin jälkeen, kun free roam alkaa kyllästyttämään.
Far Cry 5 on hauskempi kuin aiempi suosikkini Far Cry 3. Se pitää sisällään erittäin paljon pelattavaa, aseita, ajoneuvoja ja hullun hauskoja tehtäviä. Mikä parasta, yhteistyömoninpeli tuo oman suolansa koko palettiin tehden Far Cry 5:stä helposti yhden tämän vuoden merkittävimmistä ja nautittavimmista K-18-peleistä. Ainoa miinus tulee ajoittain erittäin tyhmästä tekoälystä, mutta Far Cry 5 on silti helposti pelisarjan paras peli.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.