Mainos
Pleikkarin muovipötköhökötyksen eli AIM-kontrollerin ostajat varmasti ovat miettineet mutkan myymistä tai kehitelleet jotain hyödyllisempää käyttöä, sillä ohjainta eivät monet PS4:n virtuaalimyllytykset tue – ja jos tukee niin esimerkiksi putki Bravo Teamissa ei toimi toivotulla tavalla. Ei siis sinne päinkään, ja myönnettäköön, että kyseinen kapistus on allekirjoittaneellakin ollut hyllyn päällä pölyttymässä.

Nyt on kuitenkin aika kaivaa kivääri naftaliinista ja vetää liikkuvat taakse, sillä First Contact Entertainmentin Firewall Zero Hour on täällä!

Mainos

Kuin Rainbow Six, mutta virtuaalitodellisuudessa

Peli on täysin moninpeliin nojautuva yhteistyösotaleikki, jota voi samaan aikaan pelata 8 pelaajaa. Neljä kummallakin puolella.

Toisen joukkueen tehtävänä on kytkeä kahdesta palomuurista ainakin yksi pois päältä ja sen jälkeen päästävä vihulaisen läppäriin käsiksi kun toinen joukkue luonnollisesti tätä yrittää estää. Siinä se.

Muita pelimuotoja ei ainakaan vielä ole, mutta tämäkin jo riittää pitkäksi aikaa, koska karttoja on useita ja valittavia pelihahmoja on toistakymmentä. Jokaisella pelihahmolla on omat, muista eroavat taidot ja tamineet.

Pelaajan kehittyessä aukeaa uusia tavaroita ja tulivoimaa, joten tekemistä ja kustomoitavaa riittää. Ainoat yksinpelitilat ovat alun tutoriaalit, sekä yksin soolottelu, joka tosin käy nopeasti tylsäksi.

AIM-ohjaimella onnistuu kurkistelu kulmista

Kerrankin käyttöä AIM-ohjaimelle

Ohjaaminen ja liikkuminen AIM-käyrällä toimii helvetin hyvin, ja se on vieläpä tarkkaa kuin mikä. Tateilla juostaan ja käännytään, niskalihaksilla katsellaan ja Vekarajärven aliupseerikoulusta opituilla ampumataidoilla ohjataan asetta. Dualshockillakin voi edetä, mutta kivijalka on AIM-dildossa.

Hahmoluokkia on erilaisia

Tunnelma tiimin kanssa Rainbow Six -tyyliin  edeten käskyjä antaen/noudattaen on tehty todella hyvin, ja pulssi nouseekin hyvin pian kun luodit alkavat viuhua ikkunoista sisään ja ulos. Yksin on turha lähteä rynnimään, ellet halua siirtyä kuolonporteille ja seuraamaan valvontakameroista loppuerän kulkua. “Theres no “I” in a team, but “U” in a cunt” – Ole siis tiimipelaaja!

Pisteitä ropisee kun toista pieksee

Ei aivan täydellinen

Miinuksena on moninpelisynkronointi. Yksi pelaajista on isäntä, ja jos isännälle alkaa löylyt riittämään, joutuu koko tiimi  suihkuun.

Myös todella pitkät latausajat vaivaavat vähäisten käyttäjien ansiosta, sillä peli ei ole cross-platform. Lisäksi satunnaiset yhteyden katkaisut nakertavat innokasta virtuaaliharrastajaa. Latausaikojen aikana kannattaakin kypärää höllätä, ottaa hetki happea ja nauttia vaikka sosioekonomisesti haavoittuvia kotimaisia lagertuotteita. Silloin sujuu keskustelu random-aulassa itänaapurinkin kanssa sujuvasti.

Harmillisesti myös kyykkyyn meneminen ei pelissä toimi omilla pohjelihaksilla, vaan on käytettävä ohjaimen ympyränappia, mutta tämä mahdollistaa sen, että peliä pystyy myös istualtaan pelaamaan mainiosti.

Pienistä ongelmista välittämättä Firewall Zero Hour on helposti tässä vaiheessa vuotta vuoden PSVR-peli.