Mainos
Mies tuli vuonolta, näyttäen huonolta, norjalaispaitoineen” -lauloi Leskisen Juice taannoin. Eipä tiennyt mestari siitä, että tämä lause laulusta kertoo norjalaisen Misc Gamesin ja Astragonin julkaisemasta uudesta kalastuspelistä, Fishing: Barents Sea. Tosin nyt vain mies ei näytä huonolta vaan aivan kaikki muukin.

Ennen kuin pureudutaan peliin, on kerrottava, että allekirjoittanut ei ole hc-simulaatioiden fanaatikko, eikä nauti juuri kalaruoastakaan – saati äyriäisistä. Arvio on kirjoitettu pelaajan näkökulmasta, joka arvostaa hyvin tehtyjä ja monipuolisia kokonaisuuksia, genrestä riippumatta. Sitten asiaan.

Misc Games sijaitsee Stavangerissa, Norjassa. Studio kertoo väkertävänsä uniikkeja, mobiililaitteiisin tarkoitettuja pelikokemuksia, ja kohtelevansa devaajiaan kuin ihmisiä –  mikä on todella hienoa. Kehuvat vielä, että pelinsä ovat enemmän opetuspainotteisia, aikuisille suunnattuja “simulaatioita”. Taas hienoa ja mahtavaa, mutta studion ainokainen ATK-laitteistolle kasattu peli Fishing: Barents Sea on jotain aivan hirvittävää ribulia. Opetusmielessä massakalastus on kyllä omaperäinen oppialue, mutta ei ehkä se vihrein, eikä todellakaan mielenkiintoisin suunta.

Mainos

Kalastusgrindausta

Pelin ideana on kalastaa helvetillinen määrä viittä eri kalalajia joita ovat: turska, lyyraturska (ns. oppilaitosseiti), makrilli, kolja sekä puna-ahven. Ja helvetillisellä määrällä tarkoitan useiden tuntien grindaamista, jotta saisi edes muutaman kruunun taskuun. Kruunuilla voi puolestaan ostaa vaikka isomman aluksen, jolla näitä viittä eri polskuttelijaa pääsee tehokkaammin nappaamaan.

Paatilla pääsee maihin, mutta muuten ei.

Pyyntimenetelmiä pelistä löytyy myös viisi joita ovat: pitkäsiima, verkkokalastus, troolaus, pelagoginen troolaus ja pohjatroolaus. Ja vastaus kysymykseenne on ei, pelissä ei pääse onkimaan perinteisillä menetelmillä.

Syöttejä löytyy neljää eri kulmakunnan edustajaa, joita ovat: makrilli, katkarapu, rapu ja krilli. Joillain syötillä saa paremmin turskaa ja joillain syöteillä saa jotain muuta.

Kalalajien kirjo on valtaisa.

Liian suuri kartta ja paljon turhaa kamaa?

Pelistä löytyy kartta, joka on kyllä suuri, mutta ei sitä jaksa lähteä tutkimaan, koska paatit ovat niin infernaalisen hitaita, että menisi useampi valovuosi kolutakseen koko kartan. Pikasiirtymä on valittavissa, mutta vain tutkitulle alueelle, joka pelin alussa on kärpäsenpaskan kokoinen alue aloitussataman ympäristössä. Löytyypä paatista myös kaikuluotain jolla ei tee mitään, säätiedot, joilla ei tee mitään, lokikirja, jolla ei tee yhtään mitään ja WiKi, jossa kerrotaan pelin ominaisuuksista – ja ei, silläkään ei tee mitään.

Satamasta ostetaan syötit ja kalastusvälineet, joita alussa on tarjolla ainoastaan pitkäsiima ja niihin syötit. Uusia aluksia ei voi ostaa ennen kuin pelaaja on matkustanut vaadittavan määrän merimaileja – ja ottaen huomioon, että seuraava paatti ruostekiposta maksaa melkein puoli miljoonaa kruunua ja yhdellä kalastuskerralla pelaaja nappaa noin 2000 kruunun voitot, (joista tietenkin pitää ostaa vielä petroolit ja uudet syötit) joten taskuun jää noin 50 kruunua. Tästä huonollakin matikkapäällä saa jo idean, kauanko sitä saatanan seitiä pitää onkia – tarkoitan siis pitkäsiimailla rynkyttää ennenkuin seuraava etappi aukeaa.

Näihin paatteihin ei kellään ole koskaan varaa.

“huonollakin matikkapäällä saa jo idean, kauanko sitä saatanan seitiä pitää onkia”

Pelin mekaniikka on kamala. Ensimmäinen persoona on lähinnä vitsi. Toki voit laskea verkot painamalla E-kirjainta tai sitten käytät strategista yleisnäkymää ja klikkailet hiirellä siimat veteen. Siimojen nosto käy samalla tavalla. Paatti siiman viereen, E-näppäintä ja jos kalaa on verkkoihin takertunut pitää se nostaa koukulla kannelle. Se onkin jännä tapahtuma. Klikkaat hiirtä kun peli kertoo, mutta muista olla tarkkana. Liian nopea klikki aiheuttaa ohilyönnin, mutta täydellinen ajoitus antaa jopa bonuksen. Sitten perataan kala liu’uttaen hiirtä vasemmalta oikealle.

Joskus pikasiirtymä ei onnistu kun tiellä on kuskiton paatti.

Tuskaa alusta loppuun

Peli on täydellistä tuskaa alusta loppuun – jota tuskin edes on olemassa. Ainoa hieno ja mielenkiintoinen asia Barentsin meren pyyntisimussa on 20 vuoden ajalta nauhoitetut sääkartat, jotka peliin on tungettu. Myös musiikit ansaitsevat maininnan. Ne ovat suoraan jostain sci-fi-elokuvasta.

Silmistä katsottuna, peli näyttää 15 vuotta vanhalta.

Jos jotakuta kiinnostaa huonosti koodattu buginen joukkokalastus, on tämä peli ehdottomasti hankittava omaksi vaivaisella 20 eurolla. Itse käyttäisin tuon summan arsenikin ostoon.