1980-luvun alku oli tietokoneiden nousuaikaa. Tekniikka kehittyi vauhdilla, kotitietokoneet olivat vasta tulossa ja samalla tietokonepelit ottivat koko ajan isompia askeleita kohti tulevaisuutta.
Tästä ajasta kertoo AMC:n uutukaissarja Halt and Catch Fire, joka on taidokas draamatulkinta tuosta ajasta ja näistä alan pioneerihenkisistä tekijöistä.
Jedin paluu
Eletään 1980-luvun alkupuolta ja tapahtumapaikkana on eteläinen Dallas. Cardiff Electric valmistaa tietokoneita, muttei ole alan isoin tai komein yritys. Itse asiassa se on kaukana siitä. Sitten entinen IBM-työntekijä ja uraohjus Joe MacMillan (Lee Pace) astuu kuvioihin ja kaikki muuttuu. Mukaan tulevat laitepuolen nero Gordon Clark (Scoot McNairy) ja koulunsa kesken jättänyt lahjakas nuorikko ja ohjelmistopuolen tekijä Cameron (Mackenzie Davis).
Tästä lähteekin Cardiff Electricin uusi nousu, joka kuitenkin on kaikkea muuta kuin kaunista ja ihailtavaa katsottavaa. Riitoja, riskejä ja enemmän tai vähemmän isoja myrskyjä nähdään niin talon sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Ja jotain perin kiehtovaa tässä perin tavanomaisessa asetelmassa on läpi koko kymmenen jakson tuotantokauden.
Vaikka itse tarina rakentuukin Cardiff Electricin vastoinkäymisiin ja onnistumisiin, erityisesti sarjaa pitävät elossa Joen, Gordonin ja Cameronin väliset suhteet. Kolmikko ottaa vähän väliä yhteen toistensa kanssa, mutta samalla myös liimautuu yhteen menestyksen myötä. Välillä meno on melkoista vuoristorataa ja se on omiaan lisäämään tapahtumien kiinnostavuutta.
Mad Men -sarjan lailla Halt and Catch Fire ei määritä tapahtumavuottaan selkeän tarkasti, mutta antaa siitä vihjeitä yksityiskohtien muodossa. Yksi näistä on Jedin paluu -elokuvan esittäminen elokuvateatterissa, jonka lisäksi vihjeitä annetaan aikakautta tarkemmin tunteville teknologisten kehitysaskeleiden muodossa.
Tarkka vuosi ei kuitenkaan ole kovinkaan merkittävä seikka, sillä sitäkin tärkeämpää on itse tapahtumien kulku ja sen kolme keskeistä hahmoa. Unohtaa ei tule Gordonin vaimoa Donnaa (Kerry Bishé) tai tuon aikakauden tietotekniikkaa – eräänlaisessa keskusroolissa sekin. Kiinnostavia sivuhahmojakin toki riittää, mutta suurin osa ruutuajasta täytetään yllättävän pienellä ja suomalaisittain melko tuntemattomallakin köörillä.
Lee Pace tosin juuri nähtiin Hobitti-trilogian ylpeänä haltiaylimyksenä, Thranduilina, eikä rooli Halt and Catch Firessä voisi juuri kauempana olla.
Upea sarja tylsästä aiheesta
Kiinnostavaksi sarjan tekeekin sen tarina, rytmitys ja draamankaari, joka aiheen huomioon ottaen on poikkeuksellisen onnistunut. Voisi helposti ajatella, että näin kuivakasta aiheesta – koti- ja toimistotietokoneiden nousu – tulisi vain jälleen yksi kuiva, kypsä ja väsyttävä draamasarja.
Mutta ei. Halt and Catch Fire muistuttaa pitkälti Mad Meniä, mutta saa saman toimimaan pienemmällä määrällä näyttelijöitä. Molempia yhdistää vahva ajankuva yksityiskohtineen sekä panostus näissä oleviin seikkoihin puvustusta ja tyyliä myöden.
Halt and Catch Fire tuo tavallaan mieleen myös Asemassa arvostellun HBO-sarjan Silicon Valleyn, mutta ollen vakavampi ja jännittävämpi. Komediallisuus on Halt & Catch Firessä täysin sivuseikka. Kummankin sarjan nörttimäisyys on kummassakin tapauksessa aihepiirin kulmakiviä ja vahvuuksia.
Käsikirjoitus on erittäin onnistunutta. Hahmot ovat kiinnostavia ja aidolta vaikuttavia tapauksia heikkouksineen ja vahvuuksineen. Laadukas näyttelijäntyö tukee tätä erinomaisesti.
Niin ikään tarina vie mukanaan. Vaikkei sarja varsinaisesti liiku pois omalta yritys- ja teknologiadraaman tontiltaan, se osaa tarjota kiinnostavia käänteitä ja yllätyksiä koko tuotantokauden ajaksi. Kauden lopetus jättää suorastaan nälkäiseksi.
On myönnettävä, että sarja yllätti kaikin puolin positiivisesti ja se tuli ahmittua läpi varsin innokkaasti, aina seuraavaan käännettä odotellen.
