Horizon Zero Dawn Complete Edition tuo PC:lle Guerillan mestariteoksen, joka valloitti alkuvuodesta 2017 kaikki PlayStation 4 -pelaajat. Kuinka peli maistuu kolme vuotta myöhemmin Master Racella?
Tässä arvostelussa emme pureudu sen syvemmin itse pelin tarinaan tai mekaniikoihin, sillä kyseessä on täysin sama seikkailu kuin silloin ammoisina aikoina, herrain vuonna 2017. Sen sijaan voit lukea edelleen päiväyskelpoisen arvostelun itse pelistä tästä ja tähän Complete Editioniin mukaan mahdutetun lisäosan arviostelun tästä. Tällä arviolla paneudumme siis enemmän PC-porttaukseen ja sen ominaisuuksiin.
Grafiikassa häivähdys Pleikkaria
Master Race -pelaajia kiinnostanee, mistä puusta aikoinaan niin kauniiksi Pleikkarilla kehuttu Horizon: Zero Dawn on oikein tehty.
Guerilla kehitti peliä varten oman pelimoottorinsa, joka toi ensimmäisenä ns. chunkeista tai palasista tehdyt maastot, jotka mahdollistivat selän takana olevien objektien piilottamisen, jotta silmien eteen saadaan entistä enemmän grafiikkaresursseja käyttöön. Juuri kaiken tämän graafisen riemun ansiosta ja HDR-värituen johdosta, peliä ylistettiin grafiikan saralla. PS4:stä saatiin enemmän tehoja irti kuin koskaan ennen.
Ja kyllähän peli parhaimmalta näyttää juuri PC:llä. Nyt resoluution voi helposti viilata 4K-tasolle (mikäli näytönohjain kestää) Ultra-asetuksin. Peli kimmeltää ja hohtaa erittäin edustavasti. Joskaan se ei edusta viimeisintä PC-grafiikkaa.
Grafiikassa on iso häivähdys konsolimaisuutta. Esimerkiksi puiden lehdet ovat aivan liian selvästi plane-levyjen ja tekstuuriatlasten tuotteita, eivätkä niin pörröisiä kuin esimerkiksi Red Dead Redemption 2:ssa. Muutenkin Horizon: Zero Dawn tuntuu häviävän yksityiskohdissa pari pykälää edellä mainitulle kilpailijalleen graafisesti. Grafiikka ei siis missään nimessä ole huonoa, mutta konsolijuurista on selkeitä jälkiä.
Lisäksi erittäin suuri miinus on annettava muiden kuin päähenkilöiden kasvoista, jotka ovat animaatioiltaan varsin ankeita. Ilmeet eivät juuri välity eikä leuatkaan kovin realistisesti aina loksu. Aloy, pelin päähenkilö ja tämän eniten puhuvat ystävykset ovat kuitenkin näyttävää katseltavaa myös erikoislähikuvista.
Seurataanko säteitä?
Toinen miinus tulee raytrace-tehosteiden puutteesta. Guerilla vahvisti jo heinäkuun alussa, että Nvidian RTX-tukea ei tulla näkemään peliporttauksessa, mutta screenspace-heijastukset ovat sentään yhtä kauniina läsnä kuin PS4-versiossakin. Kenties sitten seuraavassa, PS5-konsolille julkaistavassa Horizon-seikkailussa näemme säteenseurannan täydessä loistossaan valoineen, varjoineen ja heijastuksineen?
Mikäli näyttö tukee HDR:ää, on Horizon Zero Dawn todella paljon kauniimpi. HDR on juuri Horizon Zero Dawnissa tehty erinomaisesti.
Näppis vs. ohjain
Uutena PC-versio tuo mukanaan näppis- ja hiiriohjauksen. Pelattavuus on säädettävissä tuttuun tapaan oman makuisekseen mm. hiiren voimakkuutta säätämällä. WSAD-liikehdintä on paljon padillä pelattua vikkelämpää, joten Aloy tuntuu olevan näppiksellä pelattuna turboahdettu taistelija.
Monet käyttöliittymän elementit on suunniteltu peliohjaimelle, jonka vuoksi ne ovat hiirellä hieman ”kömpelöitä”. Peli onkin sujuvimmillaan ohjaimella pelattuna, vaikka hiiritähtäystä ohjaimella onkin vaikea päihittää. Konsolipeli on konsolipeli, vaikka miten alustaa vaihtaisi.
Ei ultimaattisin PC-käännös, mutta loistava peli!
Horizon: Zero Dawn – Complete Edition ei tarjoile konsolilla sen läpi jyränneelle mitään uutta, mutta kaikille, joilta jäi se Pleikkarilla aikoinaan pelaamatta, odottaa todella mehevä seikkailu ja mysteeri.
Horizon Zero Dawn on tarinaltaan todella väkevä ja avoimen maailman seikkailuna helposti läpipelaamisen arvoinen tapaus.
Vahvana vinkkinä annettakoon vielä tähän loppuun, että se ultrapuku kannattaa grindata Aloyn ylle heti kunhan se vaan on mahdollista! 😉
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.