Maailmassa jossa superit, eli supersankarit ovat laittomia, Vaaran perhe pistää hanttiin osallistumalla mediakampanjaan. Ihmeperhe 2 on suoraa jatkoa ensimmäiselle osalle ja onnistuu pyöräyttämään oletukset muutamaan kertaan.
Yhdysvalloissa Ihmeperhe 2 aiheutti hieman närästystä, sillä repliikkien sekaan oli päässyt muutamia ”pehmeämpiä” kirosanoja. Vanhemmat pitivät elokuvasta, mutta eivät olleet kovin innoissaan kun peräti F kirjain kuultiin Samuel L. Jacksonin roolihahmon ”What the…” -huudahduksen perään. Suomenkielisessä versiossa en huomannut kiroilua, mutta sitä ei pidä pitää minään takuuna. Mielestäni repliikit istuvat hahmojen suuhun heidän joutuessa tarinan tilanteisiin.
Uusi paha uhkaa arjen haasteiden lisäksi
Ensimmäisen Ihmeperhe-elokuvan tapahtumien jälkeen suoraan jatkuvassa Ihmeperhe 2:ssa Vaaran perhe osallistuu superien ns. kasvojenkohotuskampanjaan. Herra Ihme (Sasu Moilanen) eli Ilu Vaara, joutuu yllätyksekseen jäämään koti-isäksi kun kampanjaa vetävät Voitto (Paavo Kerosuo) ja Eveliina Taival (Krista Kosonen) haluavatkin Elli Vaaran (Rinna Paatso), eli Neiti Rajattoman kampanjan keulakuvaksi. Voitto haluaa Superien olevan jälleen laillisia, ja siksi uskoo, että kun kansa näkee mitä taistelukentillä todella tapahtuu, kansa nousee jälleen superien puolelle. Elli nauttii keulakuvana olemisesta ja samalla kaipaa kotiin, koska ei usko että Ilu pärjää heidän lastensa kanssa. Ilu taas haluaisi takaisin toimintaan, mutta samalla on päättänyt näyttää että on koti-isänä vähintään yhtä hyvä. Kummankaan työ ei ole helppoa, sillä taustalla superien ja ihmisten elämää varjostaa uusi supervihollinen: Ruutukaappari (Petrus Kähkönen).
Täydellisen toimiva kokonaisuus
Disney-Pixarin Ihmeperhe 2 saapuu 14 vuotta ensimmäisen osan jälkeen ja onnistuu silti olemaan raikas, relevantti ja monelta osin ajankohtainen. Tuntuu kuin ei päivääkään olisi osien välissä. Ihmeperhe hyppäsi ruudulle ennen kuin supersankaribuumi iski päälle, ja nyt sen ollessa kuumimmillaan tai jopa vähän väljähtänyt, löytää Ihmeperhe 2 silti paikkansa kertomalla tarinan tavallisesta perheestä, joka sattuu olemaan myös superi.
Aikuiset ja lapset tulevat viihtyymään Ihmeperhe 2:n parissa, vaikkakin tarina on paljon inhimillisempi ensimmäiseen osaan verrattuna. Ehkä siksikin tarina on kovin koskettava, ja Vaaran perheen kaikki jäsenet onnistuvat olemaan tunnistettavia ja samaistuttavia.
Retrofuturistinen animaatiotyyli on silmiä miellyttävää, toimintakohtaukset jänniä ja mahtipontinen musiikki sitoo kaiken jämptisti paikalleen. Ihmeperhe 2 saa vahvan suosituksen, ja suuren toiveen yhtä hyvästä kolmososasta.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.